Novemberip 22-at 2021

Ullumikkut ulloq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani taartuuvoq.

Ullumikkut, Novemberip 22-at, ulluuvoq 1954-mi Naalagaaffiit Peqatigiit qinersimmata siunnersuut 849(IX) pillugu, taamaalillunilu akuerisussanngorlugu Danmarki Kalaallit Nunaat nunasiaataanerani nalunaarusiorunnaassasoq, Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianut tamakkiisumik peqataasutut inissisimasoq akueralugu.

Danmarkimiit FN-imut oqaluttuaq piviusumik aallaaveqanngitsoq ilisaritinneqarpoq ataatsimiinnerup aallartinneraniit qinersinissap tungaanut. Eske Brun-imit ataani ilisaritinneqartut ilai allaqqapput,

• Hans Egede Kalaallit Nunaanut pineraniit suliniutaasimasoq aammalu Danskit Kalaallit Nunaani sulinerani tunngaviusumik aallaavigineqartoq; Kalaallit tunngaviusumik pisinnaatitaaffeqassasut inuiaat allat naapertorlugit. (Eske Brun, sept 22, 1954)
• Kalaallit Nunaata nassaarineqarneraniit ukiut 100 miss. Kalaallit Nunaat nunanut avannarlernut attaveqartuarsimasoq (Eske Brun, sept 22, 1954).
• Kalaallit Nunaata inoqqaavi akusaasimasut nunat avannarlerniit (Scandinavian-Eskimo)/ (Eske Brun, sept 22, 1954).
• Piffinni nammineerisamik naalakkersuineq/aqutsineq 1850-kunnili atuutilersimasoq aammalu arlaleriaq annertusineqarluni.

Danmarkip aamma siunnersuummut 849 (IX)-mut ilannguppaa ataatsimiititaliap:

• Aaliangiinerminni nutaamik tunngaviusumik inissisimanermi nalunaarsorneqarpoq, sinniisut qinerlaat aqqutigalugit, Kalaallit Nunaata innutai nammineq aaliangiisinnaanertik atorsimagaat.
• Aammattaaq Ataatsimiititaliap isummerfigissagaa, takussutissat nassuiaatillu aallaavigalugit, Kalaallit Nunaata nammineerlugu aaliangiussimagaa Danmarkip naalagaaffianut peqataalernissani tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit aammalu allaffissornerit Danmarki naligalugu peqataasoq.

Tamanna ilumuunngilaq. Innuttaasut aperineqanngillat aammalu Kalaallit Nunaata 1953-mi Danmark-imut ilanngunneqarnerani innuttaasut periarfissinneqanngillat kingusinnerusukkut avissaarnissamut qinersisinnaanissaminnut. Tamanna periarfissaq aatsaat takuppoq ukiut 56-it kingorna, annertuumik piorsarsimassutsikkut aammalu aningaasaqarnikkut qallunaanngorsagaareernerup kingorna (G-50/G-60). Aperineqarnermi sooq innuttaasut aperineqarsimannginnerani, Hr. Lannung piffissami tassani qallunaat FN-mut aallartitaat ataatsimiitsitaliaanut ornigulernermini akisimavoq ”innutaasut qinersitinneqarsimagaluarpata inernera allaasimassanngikkaluarpoq” aamma ”tunngaviusumik pisinnaatitaaffimmi periarfissaqanngitsoq avissaarnissamut naalagaaffimmut peqataalernermiit”. Tassa imatut paasillugu: Innuttaasut periarfissinneqassanngillat naamminersulivinnissaminnut.

Allaat Danmarki nunanit allanik arlalinniit piffimmi tassani nersualaarneqarpoq taama namminissarsiunngitsigisumik tunniusimanermini Kalaallit Nunaata siumut aallartinniarneranut inuunermut pisuunerusumut tamakkiisumillu naligiinnermi inuuneqalernissaanut (!).

Taamaakkaluartoq, pissutit piviusut imaapput danskisut oqaatsit pissaaneqarnerummata sumiiffinni politikki eqqaassanngikkaani (takuneqarsinnaavoq pisortaqarfinni misissuinerni), imminornerit nunarsuarmi annersaat ilagaat. Ajornanngilaq isummerfigissallugu tamassumap atanera, pissutsit piviusut takutikkamikku imminortarnerit kisitsisaat qaffattut kinguaariinut siullernut 1953-mi inunngortut kingornani. Kinaassutsip ersarissinerunissaanut pisariaqartitsinerup kinguneraa Namminersornerullutik oqartussat 1979-mi eqqunneqarnera. Aammattaaq tassani isummeruminarpoq tamanna peqataasoq naligiisitaannginnerup ingerlatiinnarneqarnerani danskisut oqaluttut aammalu danskisut oqalunngitsut akornani aamma tamanna suli pakatsinermik (aamma imminornernik) nassataqartoq. Namminersornermut inatsit 2009-mi eqqunneqarnerani qinersisinnaaneq Naalagaaffinngornissamut kiisami periarfissaalersimavoq. Kisianni isertitassat Kalaallit Nunaata pisuussutaaneersut, Naalagaaffinngornissatsinnut pilersaarutitsinnut peqataalluinnartut, Danmarkimut avinneqartassapput inatsit taaneqartoq malillugu, tamannalu ukiut 70-singajaat qaangiuttut Danmarkimut ajornannginneruvoq Kalaallit Nunaani innuttaasut uppertissallugit Naalagaaffinngornissaq sinnattuinnaasoq anguneqarsinnaanngitsoq.

Tunngavilersorneqarsinnaavoq Danmarki piorsarsimassutsikkut innuttaasunik toqoraanermik ingerlanera. Danskinngorsaaneq suli ingerlavoq allaat sukkatseqqalluni. Qanoq ililluni pinerpoq Danmarkip oqaluttuaq pilersissimavaa Kalaallit Nunaani ingerlanerlunnerit tamaasa Kalaallit Nunaani namminersornerullutit oqartussat eqqunneqarnerata kingorna pilersinneqarsimasut. Danmarki, suli – ukiut 70-it matuma kingorna- oqaluttuaq Lannung FN-ip katerisimaarnerani novemberip 22-ni 1954-mi qinersinerup kingorna oqaatigisimasaa atuuppoq:

194. Uagut Danskit akisussaaffimmik aammalu immikkut pisinnaatitaaffittut misigisimavarput Kalaallit Nunaani innuttaasut aqqutissiuussallugit inuunermut atugarissaarnerusumut aamma tamakkiisumik naligiisitaanermut, aammattaaq peqataatissallugit nunatta aqunnissaanut. Peqatigiilluta sullisigissavarput Kalaallit Nunaani inuiaqatigiit siuarsarnissaat ineriartortinnissaallu. Nunaqqatikka tamarmik, Kalaallit Nunaaniikkaluarunik imaluuniit Danskit Naalagaaffiani allami, qularinngilluinnarpaat aaqqiissut nutaaq Kalaallit Nunaata innuttaanut pilluaqqussutaassasoq iluaqutaassasorlu.

Uani atuaruk FN-ip katerisimaarnerani qinersinissap tungaanut minutsit (qupperneq 8-miit). FN-ip nittartakkakkut atuagaateqarfia ujartuiffigineqarsinnaavoq takussutissanik ataatsimiitsitaliat sulinerani aamma allat takussutissat Kalaallit Nunaanut tunngasut pillugit.

Ilikkagassaq pingaarutilik maani sunaava? Ilikkagassaq pingaarutilik tassaavoq qanga pereersimasuniippallaanginnissaq, kisianni atornissaa inuiaqatigiinnik sananitsinni, nammineq nunagisatsinni minnerussuteqarnata aammalu nammineq kinaassuserput atorlugu naalagaaffiliornitsinni, nammineq uatsinnullu tunngavilikkamik, naalagaaffillu takorluugarput pilersillugu nunarsuarmioqataanitsigut Kalaallisut aammalu Kalaallisut naleqartitagut atorlugit. Massakkut taamanna iliuuserisinnaavarput. Utaqqisariaqanngilagut namminersulivinnissatsinnut, kisianni Naalagaaffinngornissatsinnut ikiussavaatigut.

Kalaaliullutit inuugit aamma Kalaaliullutit inuugit massakkut! Sapinngilagut!


Inuit Nutaat 2021