Isumaqatigiinniarnerit pillugit takorluukkatsinni massakkut namminersulertariaqarpugut. Pissutsit taariikkavut pissutigalugit tamanna nukinginnarsisimavoq. Nunatta sanarfineqarneranut akisussaaffimmik tamakkiisumik tigusinissarput tamatumani aallaavigaarput.

Danmarkimut isumaqatigiissuteqarnitsigut suli ukiuni 30-ini ataatsimoortumik tapiissutisisassaagut. Ukiut 30-it toqqarpavut qularnaarumallugu kinguaariit ataatsit inuianni namminersortuni inooqataallutik peroriartussasut akisussaaffimmillu tigusisinnaassallutik ataatsimoortunik tapiissutinik soqarata qanoq ingerlasinnaalernissarput eqqarsaatigalugu.

Ukiut 30-it sivisupput sivisuallaarnatilli. Silap pissusia, nukissiorneq, aatsitassarsiorneq, inuussutissalerineq, nunarsuarmi politikkit, silarsuarmi aningaasarsiorneq allallu qanoq piumaarnersut kialluunniit siumut oqaatigisinnaanngilaa. Tamakku tamarmik silarsuup isigisatta ineriartorneranut ilaaginnarput. Ineriartorneq taanna isummerfigiuartariaqarparput. Tassa ulloq siullermiit akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut.

Ulloq siullermiit namminersortunngorutta aalajangersinnaassuseqarnerulissaagut. Nunatut ataasiusutut iliorsinnaalissaagut uagullu iluarisatsinnik kikkunnut allanut niueqateqarsinnaassalluta, soorunami suleqatigisavut ataqqillugit. Upperaarput tamatuma akisussaaffik malitsigisaa atorlugu Kalaallit Nunaat siunissaanut aningaasanik pisariaqartinneqartunik pissarsisinnaanngorlugu siumukarsinnaalissasoq.

Taama pisoqarnissaa sooq Danmarkip akuerissagaa?
Siullermik, Danmarki ukiuni 300-ini akeqanngitsumik Kalaallit Nunatsinnik atuereersimagami ileqqorissaarnermit isigalugu taamaaliussaguni eqqortuliuinnartussaavoq. Inuiaqatigiit akornannit inuillu akornani isigalugu tamanna tunngavigissallugu naammattariaqarpoq.

Danmarkimulli aamma namminersortunngornerput aningaasatigut iluanaarutaassaaq. Ataatsimoortumik tapiissutit ukiuni 30-ini allanngortussaajunnaarsinneqarneratigut Kalaallit Nunaata nalinganik ilisimaneqartumik Danmark pissarsissaaq. Naasaanngitsumik Kalaallit Nunaannut akilersuijuarnissaaninngarnit tamanna annikinnerussaqaaq.

Danmark ukiumut 3,7 mia kr.-it missaannik ataatsimoortumik Kalaallit Nunaannut tapiissuteqartarpoq. Tamatuma saniatigut eqqartuussiveqarnermut sakkutooqarnermullu aningaasartuuteqartarpoq. Ataatsimut isigalugu taakkununnga minnerpaamik 1 milliardiupput. 4,7 mia. kr-it (ataatsimoortumik tapiissutit kiisalu aningaasartuut) 1,2%-mik erniaqarlutik naassaanngitsumik 392 milliardinik naleqarput.

Danmarkili ukiut 30-it ingerlaneranni taama erniaqartillugit aningaasat taakku akilersorunigit aningaasartuutit taamaallaat 130 mia. kr-it missaanniissapput. Taakkununnga ilannguppavut ataatsimoortumik tapiissutit ukiumut akinut iluarsiissutitaat kiisalu erniat affaannut aningaasartuutit.

Tassalu massakkumiit namminersortunngornissamut ikiorneqarutta Danmark 262 milliardinik iluanaaruteqarsinnaavoq.

Soorunami isumaqatigiinniutigissavarput iluanaarutissaq taanna qanoq agguaatissaneripput, Danmarkimullu iluanaarutissaalluarpoq.

Clip: "Sooq Danmarkip Akuerissagaa?"

Siunissami naalagaaffimmik ingerlatsinermi aningaasartuutissat
Ullumikkut Danmarkimut qilerutivut imaapput napparsimaveqarnermi, ilinniartitaanermi, nalinginnaasumik ingerlatsinermi kiisalu isumaginninnermi sorpassuit Danmarkimi periaatsit assiliinnangajavillugit ingerlanneqarlutik. Danskit pisortani ingerlatsinerannut qilersorsimaneq peerneqarpat taava allaffissornerup taassuma pisariillisarnissaanut periarfissaqalissaaq. Oqartussaaqatigiinneq, innuttaasunik peqataatitsineq kiisalu allaffissorneq pillugu nutaanik tunngaveqalernissakkut nutaaliornissamut periarfissaqalissaaq. Taamalippat qularnanngilaq Kalaallit Nunaat nammineq aningaasaqarnerminut iluaqutaanerusumik allaffissornikkut aqunneqarsinnaalissasoq.