Nutaarsiassat
2024-06-21
Aningaasatigut siumukarneq: qallunaanngorsaaneq nutaamillu nunasiaateqarneq orninnerpavut?
Ataatsimiititaliarsuit G-50 aamma G-60 politikkikkut erseqqilluinnartumik siunertaqarsimapput: Nunasiaat inuiaqatigiinnut danskiusunut ilanngutivinneqassaaq aningaasatigullu imminut napatitunngortinneqassalluni. Aalajangigassat qaffasinnerpaat Danmarkimit aalajangerneqartassapput, taavalu suliffeqarfiit sullissiveqarfiillu danskinit tikisitanit siulersorneqarlutik. Danskit suliartortut sumi tamani issapput, aamma sanaartornermi. Ukiunilumi taakkunani Kalaallit Nunaata inuisa 20%-ii danskiupput. Danskit oqaasii ilinniagaqarnissamut pissaaneqalernissamullu matuersaataalerput.
G-50 aamma G-60 assorsuaq kingunerlupput. Danskit kalaallillu immikkoorsitaalerput, sumi inunngorsimaneq oqaatsillu pissaanilinnut atorneqarnerat kisiat eqqarsaatiginagu, aammali Danmarkip suullu danskinut tunngasut salliutinneqalernerat ajunngitsuinnarmillu isigineqalersinneqarnerat eqqarsaatigalugu. Kalaaliussuseq nikagisaalerpoq. Nassataraat meeqqat misileraataanerat, nunaqarfinniit illoqarfinnut nutsernermi atugarliorneq, imminortarnerit piunngeriarlutik nunarsuarmi amerlanerpaanngornerat, danskit sunniinerannik pissuteqartumik imminut naleqartinnerup aserugaanera, arnat inuusuttorpassuit amerlaqisut anaanatut kisimiilernerat, inatsisitigut ataataqanngitsorpassuanngornerat, spiralilersuineq.
Namminersornerulernerup kingorna pissutsinut assortuineq allaqquttussaannginami kalaalinngorsaaninngorluni malunniuppoq, 2009-mi nammisornerup eqqunneqarneratigut suli sukasarneqaqqiinnartumik. Danskilli oqaasiisa nunatsinni pissaaneqarnerat allanngunngilaq. Danmark suli oqartussani qullerpaajuvoq, taavalu inuussutissarsiortut atorfillillu akornanni danskit oqaasiisa suli naalagaanerat inuit akornanni paatsuugassaanngivippoq. Danskinut qanittumik isumallit kalaalinngorsaanerup kukkunerunera isertuaratik saqqummiuttarpaat danskisut oqaatsinut piginnaasakinnerup kingunerisaanik ilinniagaqassuseq aporfiusutut oqaatigisarlugu.
Namminersortut amerlanersaasa suliffeqarfittut arlaatigut Danmarkimut attuumassuteqarnerat paqumigalugu nipaarsaarunneqartutut ippoq. Ingerlatseqatigiiffiit tamakku niuerfinni tikikkuminaatsuni annerusumik unammillertissaqaratik nunami takornartami inissinnertik iluanaarutigilluarsimavaat, nunasiaateqartup namminersortunngorsaasoqarnissaanik ineriartortoqarnissaanillu kissaateqarneranit ikiorluagaallutik, danskit inatsisaannut qaneqisunit illersugaallutik, aningaasatigut akitsuutitigullu aporfilersugaanatik, kiisalu attaveqaasersuutinik sumulluunniit pituttorsimanngitsunik, Danmarkimut tamatigut atasunik kiisalu akinik aalaakaakujoqisunik iluaquteqartitaallutik. Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffiit Danmarkimut attuumassuteqartut siuarsimareertarput G-50-ip G-60-illu kingornussarititai pissutigalugit danskisut oqaluttut salliutitaareertarmata.
Tamanna Sulisitsisut oqaaseqaataanni paatsuugassaangitsumik takuneqarsinnaavoq tassamigooq ”Piginneqatigiiffimmi piginnittut marluusuni pingajorarterutaat Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaat kissaatigineqarpoq. Tamatumani immikkut pisinnaatitaaffimmik inuit inuunerminnik nammineq aalajangiisinnaatitaanerat akuliuffigineqarpoq”. Oqaaseqaat taama ittoq, sumi najugaqarnissamik inatsisiliortut piumasaqaasiorsinnaatitaanerannik apeqqusiisoq, danskit Kalaallit Nunaanni ingerlatsinerminni sumik aporfeqanngilluinnarumanerannik ersersitsisuuvoq. Taavalu kalaaliusaartitsiniarlutik piulluanngeqisumillu tunngavilersuipput ima ”ingerlatseqatigiiffiit nunaqavissuusutut isigineqarsinnaapput Kalaallit Nunaanniittariaqartunik aqutsisoqaannarunik”. Soorlumi tassa landråditoqqat: Oqaaseqarsinnaapput, aalajangiisinnaanatilli, piginnittormi Danmarkimiimmat. Sulisitsisut oqaaseqaataanni Danmark taaneqanngikkaluartoq qularutissaanngitsumik Danmark eqqarsaatigineqarpoq.
Saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuup misissuinerani erseqqissumik takuneqarsinnaavoq ”Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut” 83%-ii (apersorneqartut 91%-iisa missarpiaat) angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluttartuusut, eqqumiiginangitsuunngilarlu ataatsimiititaliarsuup paasissutissaatai marsimi hackerit saassussinerisa kingorna tammarsimasut Qarasaasianut Ikaarsaarnermut Aqutsisoqarfiup atorfilittaanit 2022-mi pilerseqqinniarlugit ”puigorneqarsimammata”. Innuttaasut Nunami maani najugallit 78%-ii angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluttarput. Misissueqqissaarnerup assilinera uani nassaarineqarsinnaavoq: (uani).
Aalisarnerup / piniarnerup avataatigut suliffeqarfinni, aammalu ilinniagaqarsimanngitsut avataatigut, kalaallisut oqaatsit atorneqarnerat 40%-it ataanniippoq.
Tassa imaappoq kalaallisut oqaatsit kalaallit angerlarsimaffiini pingaarnertut oqaasiupput (aamma katersorsimasut allat akornanni), kisiannili suliffeqarfinni ilinniagaqarsimasut, atorfilittat namminersortullu akornanni taamaanngillat, taakkunani oqaatsit atugaanerusut tassaammata danskit oqaasii imaluunniit oqaatsit akuleriit.
Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 74%-ii kalaallisuinnaq oqaluttuupput, kalaallisut annermik oqaluttuusut 33%-iullutik, marluinnillu oqaasiliunngitsut 41%-iullutik.
Nunami inuit 78%-iisa angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluffianni suliffeqarfinni aqutsisuusut 30%-iinaasa kalaallisut oqalussinnaanerat maluginianngitsuugassaanngilaq. Attaveqatigiit atorlugit misissuinermi ”Kalaallit Nunaanni pissaanillit” 2019-imeersumi pissaanermik tigummiartut kalaallisut oqaasillit 54%-iupput (Inatsisartunut ilaasortat minikkaanni 38%). 2022-imi Future Greenlandimut peqataasut 48%-iisa missaat Kalaallit Nunaanneersuupput, tassa kalaallisut oqaasiliusutut oqaatigisariaqartut.
Danskisut oqaaseqassuseq aqutsisut sunniuteqartullu akornanni malunnaateqaqaaq. Nunami innuttaasut angerlarsimaffimmi 78%-iisa kalaallisut oqaluffianni tamakku akornanni kalaallisut oqaasillit taama ikitsiginissaat ila ilimanaateqanngikkaluaqaaq. Aqutsisut akornanni kalaallisut oqaluttunik naammattuuinissaq timmisartumik nakkarnissamit untrilinnik arlalinnik ilimanaateqannginneruvoq.
Inuiaqatigiit kalaallit nukittorsarneqassappata aningaasaqarnerup nukittorsarneqarnissaa pisariaqavippoq, pingaartumik namminersulernissaq eqqarsaatigalugu. Nunanik allanik suleqateqarneq isumatusaarnerullunilu pitsaasuuvoq. Aningaasarsiornikkulli ineriartornermi kalaallisut kinaassuseq atorneqartariaqarpoq. Taamaattoqanngippat taava oqaluttuarisaanermi kukkuneq uteqqinneqassaaq, keermiaasiit ineriartornermi danskit aqutaanni kalaallit isiginnaartuuginnassapput. Taama aningaasaqarnikkut nutaaliamik nunasiaateqarneq piffissap ingerlanerani inuiaassusermik kulturimillu nungusaaninnguutissaaq.
Charlie Watt (*) 2018-imi juulip ulluisa 18-ianni Alaskami Utqiagvik-mi ICC-ip ataatsimeersuarnerani oqaasii imaapput “Inuit nunanit tamalaaneersugut ilumut alloriaqqittariaqavinnerput nassuerutigisariaqarparput. Maanna allorianngikkutta ungasissorsuunngitsukkut nunanit allaneersunit ingiarneqarluinnassaagut.”
Danskit oqaasiisa sunniuteqarnerujussuat nunasiaanerup annernartuinik kingornussanik sorlaqarpoq, nunasiaanermit namminermit pinnani, kisiannili G-50 aamma G-60-ip pilersaarutaanit. Kingunerluut kingornuttaqattaagaq kinguaariinni arlalinni ingerlaarsinnaavoq, atugarliutinullu amerlaqisunut ullumi nalaattakkatsinnut aallaaviuvoq.
Ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarnissaat naammanngilaq, danskimimmi piginnittoqarunik suli tassaassapput danskit ingerlatseqatigiiffiutaat, taakkulu oqaluttuarisaanermi ingerlaartuartumik, inuiattut qaffasinnerusut imminut isiginermik, nassataqartuarput. Nunatsinni ingerlatseqatigiiffinnik annermik kalaallinik piginnittoqartunik pisariaqartitsivugut. Taamaanngippat taava nunatta nunasiaataanera piviusunngorluinnassaaq, kalaallisullu kinaassuseq qaqugorsuarmut tammassaaq nunat allat nunap inoqqaavinit najugaqarfigineqartut assigerluinnarlugit.
Taavalu Sulisitsisut allallu danskisut eqqarsartaasillit illersortaasut siuliani oqaatigineqartut pillugit ammip qalipaataanik immikkoortitsineraalersinnagit ima oqarusuppugut: Ammip qalipaataa immikkoortitsinerluunniit tassani pineqanngillat. Inuiannik allanik uumissuinerunngilaq. Pineqartut-uku tassaasut ataqqeqatigiinneq paaseqatigiinnerlu, nunap inoqqaavisa, ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni nunami maani ineriartorsimasut, nunasiaateqarnermi nutaami danskinit ingiarneqaratik ineriartornermut peqataanissaannik qularnaarinikkut pilersinneqartussat.
Nunanik allanik suleqateqarsinnaanissarput avaqqussinnaanngilarput. Aatsaalli ineriartornermi atugassarititaasut assigiilerpata taamaaliussaagut, danskit ukiuni untritilikkaani siuareerlutik periarfissaqartitaanerattut ikkunaarpata, taava avammut ammarnissaq eqqartorneqarsinnaalissaaq. Danskit ingerlatseqatigiiffiutaannut pinnani, kisianni allanut ammasunngorneq ilumoortumik ineriartornermut iluaqutaassaaq, aamma inuit atugaannit isigalugu. Ataatsimut isigalugu tamanna oqimaaqatigiisitsinerussaaq.
Sapinngisarput tamaat nunanik allanik suleqateqassaagut, kisiannili peqataanissatsinnut nammineq pisariaqartitavut pilliutigissanngilavut. Taamaammat nunami namminermi piginnittussaassuseq isumatusaarnerullunilu piujuartitsinermik nassataqassaaq.
Inuit Nutaat, 2024-06-21
Aningaasatigut siumukarneq: qallunaanngorsaaneq nutaamillu nunasiaateqarneq orninnerpavut?
Ataatsimiititaliarsuit G-50 aamma G-60 politikkikkut erseqqilluinnartumik siunertaqarsimapput: Nunasiaat inuiaqatigiinnut danskiusunut ilanngutivinneqassaaq aningaasatigullu imminut napatitunngortinneqassalluni. Aalajangigassat qaffasinnerpaat Danmarkimit aalajangerneqartassapput, taavalu suliffeqarfiit sullissiveqarfiillu danskinit tikisitanit siulersorneqarlutik. Danskit suliartortut sumi tamani issapput, aamma sanaartornermi. Ukiunilumi taakkunani Kalaallit Nunaata inuisa 20%-ii danskiupput. Danskit oqaasii ilinniagaqarnissamut pissaaneqalernissamullu matuersaataalerput.
G-50 aamma G-60 assorsuaq kingunerlupput. Danskit kalaallillu immikkoorsitaalerput, sumi inunngorsimaneq oqaatsillu pissaanilinnut atorneqarnerat kisiat eqqarsaatiginagu, aammali Danmarkip suullu danskinut tunngasut salliutinneqalernerat ajunngitsuinnarmillu isigineqalersinneqarnerat eqqarsaatigalugu. Kalaaliussuseq nikagisaalerpoq. Nassataraat meeqqat misileraataanerat, nunaqarfinniit illoqarfinnut nutsernermi atugarliorneq, imminortarnerit piunngeriarlutik nunarsuarmi amerlanerpaanngornerat, danskit sunniinerannik pissuteqartumik imminut naleqartinnerup aserugaanera, arnat inuusuttorpassuit amerlaqisut anaanatut kisimiilernerat, inatsisitigut ataataqanngitsorpassuanngornerat, spiralilersuineq.
Namminersornerulernerup kingorna pissutsinut assortuineq allaqquttussaannginami kalaalinngorsaaninngorluni malunniuppoq, 2009-mi nammisornerup eqqunneqarneratigut suli sukasarneqaqqiinnartumik. Danskilli oqaasiisa nunatsinni pissaaneqarnerat allanngunngilaq. Danmark suli oqartussani qullerpaajuvoq, taavalu inuussutissarsiortut atorfillillu akornanni danskit oqaasiisa suli naalagaanerat inuit akornanni paatsuugassaanngivippoq. Danskinut qanittumik isumallit kalaalinngorsaanerup kukkunerunera isertuaratik saqqummiuttarpaat danskisut oqaatsinut piginnaasakinnerup kingunerisaanik ilinniagaqassuseq aporfiusutut oqaatigisarlugu.
Namminersortut amerlanersaasa suliffeqarfittut arlaatigut Danmarkimut attuumassuteqarnerat paqumigalugu nipaarsaarunneqartutut ippoq. Ingerlatseqatigiiffiit tamakku niuerfinni tikikkuminaatsuni annerusumik unammillertissaqaratik nunami takornartami inissinnertik iluanaarutigilluarsimavaat, nunasiaateqartup namminersortunngorsaasoqarnissaanik ineriartortoqarnissaanillu kissaateqarneranit ikiorluagaallutik, danskit inatsisaannut qaneqisunit illersugaallutik, aningaasatigut akitsuutitigullu aporfilersugaanatik, kiisalu attaveqaasersuutinik sumulluunniit pituttorsimanngitsunik, Danmarkimut tamatigut atasunik kiisalu akinik aalaakaakujoqisunik iluaquteqartitaallutik. Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffiit Danmarkimut attuumassuteqartut siuarsimareertarput G-50-ip G-60-illu kingornussarititai pissutigalugit danskisut oqaluttut salliutitaareertarmata.
Tamanna Sulisitsisut oqaaseqaataanni paatsuugassaangitsumik takuneqarsinnaavoq tassamigooq ”Piginneqatigiiffimmi piginnittut marluusuni pingajorarterutaat Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaat kissaatigineqarpoq. Tamatumani immikkut pisinnaatitaaffimmik inuit inuunerminnik nammineq aalajangiisinnaatitaanerat akuliuffigineqarpoq”. Oqaaseqaat taama ittoq, sumi najugaqarnissamik inatsisiliortut piumasaqaasiorsinnaatitaanerannik apeqqusiisoq, danskit Kalaallit Nunaanni ingerlatsinerminni sumik aporfeqanngilluinnarumanerannik ersersitsisuuvoq. Taavalu kalaaliusaartitsiniarlutik piulluanngeqisumillu tunngavilersuipput ima ”ingerlatseqatigiiffiit nunaqavissuusutut isigineqarsinnaapput Kalaallit Nunaanniittariaqartunik aqutsisoqaannarunik”. Soorlumi tassa landråditoqqat: Oqaaseqarsinnaapput, aalajangiisinnaanatilli, piginnittormi Danmarkimiimmat. Sulisitsisut oqaaseqaataanni Danmark taaneqanngikkaluartoq qularutissaanngitsumik Danmark eqqarsaatigineqarpoq.
Saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuup misissuinerani erseqqissumik takuneqarsinnaavoq ”Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut” 83%-ii (apersorneqartut 91%-iisa missarpiaat) angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluttartuusut, eqqumiiginangitsuunngilarlu ataatsimiititaliarsuup paasissutissaatai marsimi hackerit saassussinerisa kingorna tammarsimasut Qarasaasianut Ikaarsaarnermut Aqutsisoqarfiup atorfilittaanit 2022-mi pilerseqqinniarlugit ”puigorneqarsimammata”. Innuttaasut Nunami maani najugallit 78%-ii angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluttarput. Misissueqqissaarnerup assilinera uani nassaarineqarsinnaavoq: (uani).
Aalisarnerup / piniarnerup avataatigut suliffeqarfinni, aammalu ilinniagaqarsimanngitsut avataatigut, kalaallisut oqaatsit atorneqarnerat 40%-it ataanniippoq.
Tassa imaappoq kalaallisut oqaatsit kalaallit angerlarsimaffiini pingaarnertut oqaasiupput (aamma katersorsimasut allat akornanni), kisiannili suliffeqarfinni ilinniagaqarsimasut, atorfilittat namminersortullu akornanni taamaanngillat, taakkunani oqaatsit atugaanerusut tassaammata danskit oqaasii imaluunniit oqaatsit akuleriit.
Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 74%-ii kalaallisuinnaq oqaluttuupput, kalaallisut annermik oqaluttuusut 33%-iullutik, marluinnillu oqaasiliunngitsut 41%-iullutik.
Nunami inuit 78%-iisa angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluffianni suliffeqarfinni aqutsisuusut 30%-iinaasa kalaallisut oqalussinnaanerat maluginianngitsuugassaanngilaq. Attaveqatigiit atorlugit misissuinermi ”Kalaallit Nunaanni pissaanillit” 2019-imeersumi pissaanermik tigummiartut kalaallisut oqaasillit 54%-iupput (Inatsisartunut ilaasortat minikkaanni 38%). 2022-imi Future Greenlandimut peqataasut 48%-iisa missaat Kalaallit Nunaanneersuupput, tassa kalaallisut oqaasiliusutut oqaatigisariaqartut.
Danskisut oqaaseqassuseq aqutsisut sunniuteqartullu akornanni malunnaateqaqaaq. Nunami innuttaasut angerlarsimaffimmi 78%-iisa kalaallisut oqaluffianni tamakku akornanni kalaallisut oqaasillit taama ikitsiginissaat ila ilimanaateqanngikkaluaqaaq. Aqutsisut akornanni kalaallisut oqaluttunik naammattuuinissaq timmisartumik nakkarnissamit untrilinnik arlalinnik ilimanaateqannginneruvoq.
Inuiaqatigiit kalaallit nukittorsarneqassappata aningaasaqarnerup nukittorsarneqarnissaa pisariaqavippoq, pingaartumik namminersulernissaq eqqarsaatigalugu. Nunanik allanik suleqateqarneq isumatusaarnerullunilu pitsaasuuvoq. Aningaasarsiornikkulli ineriartornermi kalaallisut kinaassuseq atorneqartariaqarpoq. Taamaattoqanngippat taava oqaluttuarisaanermi kukkuneq uteqqinneqassaaq, keermiaasiit ineriartornermi danskit aqutaanni kalaallit isiginnaartuuginnassapput. Taama aningaasaqarnikkut nutaaliamik nunasiaateqarneq piffissap ingerlanerani inuiaassusermik kulturimillu nungusaaninnguutissaaq.
Charlie Watt (*) 2018-imi juulip ulluisa 18-ianni Alaskami Utqiagvik-mi ICC-ip ataatsimeersuarnerani oqaasii imaapput “Inuit nunanit tamalaaneersugut ilumut alloriaqqittariaqavinnerput nassuerutigisariaqarparput. Maanna allorianngikkutta ungasissorsuunngitsukkut nunanit allaneersunit ingiarneqarluinnassaagut.”
Danskit oqaasiisa sunniuteqarnerujussuat nunasiaanerup annernartuinik kingornussanik sorlaqarpoq, nunasiaanermit namminermit pinnani, kisiannili G-50 aamma G-60-ip pilersaarutaanit. Kingunerluut kingornuttaqattaagaq kinguaariinni arlalinni ingerlaarsinnaavoq, atugarliutinullu amerlaqisunut ullumi nalaattakkatsinnut aallaaviuvoq.
Ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarnissaat naammanngilaq, danskimimmi piginnittoqarunik suli tassaassapput danskit ingerlatseqatigiiffiutaat, taakkulu oqaluttuarisaanermi ingerlaartuartumik, inuiattut qaffasinnerusut imminut isiginermik, nassataqartuarput. Nunatsinni ingerlatseqatigiiffinnik annermik kalaallinik piginnittoqartunik pisariaqartitsivugut. Taamaanngippat taava nunatta nunasiaataanera piviusunngorluinnassaaq, kalaallisullu kinaassuseq qaqugorsuarmut tammassaaq nunat allat nunap inoqqaavinit najugaqarfigineqartut assigerluinnarlugit.
Taavalu Sulisitsisut allallu danskisut eqqarsartaasillit illersortaasut siuliani oqaatigineqartut pillugit ammip qalipaataanik immikkoortitsineraalersinnagit ima oqarusuppugut: Ammip qalipaataa immikkoortitsinerluunniit tassani pineqanngillat. Inuiannik allanik uumissuinerunngilaq. Pineqartut-uku tassaasut ataqqeqatigiinneq paaseqatigiinnerlu, nunap inoqqaavisa, ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni nunami maani ineriartorsimasut, nunasiaateqarnermi nutaami danskinit ingiarneqaratik ineriartornermut peqataanissaannik qularnaarinikkut pilersinneqartussat.
Nunanik allanik suleqateqarsinnaanissarput avaqqussinnaanngilarput. Aatsaalli ineriartornermi atugassarititaasut assigiilerpata taamaaliussaagut, danskit ukiuni untritilikkaani siuareerlutik periarfissaqartitaanerattut ikkunaarpata, taava avammut ammarnissaq eqqartorneqarsinnaalissaaq. Danskit ingerlatseqatigiiffiutaannut pinnani, kisianni allanut ammasunngorneq ilumoortumik ineriartornermut iluaqutaassaaq, aamma inuit atugaannit isigalugu. Ataatsimut isigalugu tamanna oqimaaqatigiisitsinerussaaq.
Sapinngisarput tamaat nunanik allanik suleqateqassaagut, kisiannili peqataanissatsinnut nammineq pisariaqartitavut pilliutigissanngilavut. Taamaammat nunami namminermi piginnittussaassuseq isumatusaarnerullunilu piujuartitsinermik nassataqassaaq.
Inuit Nutaat, 2024-06-21
I anledning af grundlovsdag 2023-06-05
(Kalaallisut saqqummissaaq sapaatip akunnerata tulliani).
Grundlovsdag og 70 års fødselsdagen for rigsfællesskabet. Der er ikke noget at fejre.
Vi har skevet en artikel om hvad vi mener om grundloven og rigsfællesskabet.
Konklusion: Der kan således argumenteres for, at manipulationen fra 1953 er fortsat i selvstyreloven fra 2009 og i tiden herefter. Det ser godt ud udefra, men det har aldrig været Danmarks intention at give kalaallit inuit et frit valg, endsige at hjælpe i processen mod det. Danmark agerer som en overherre, der har skabt en økonomisk afhængighed, som fratager Kalaallit Nunaat enhver form for ligeværdighed i det internationale samfund.
Det er 70 års dagen for ændringen af grundloven et minde om, så der er ikke rigtig noget at fejre set fra Kalaallit Nunaats side.
Læs hele artiklen her: Der er ikke noget at fejre.
(Kalaallisut saqqummissaaq sapaatip akunnerata tulliani).
Grundlovsdag og 70 års fødselsdagen for rigsfællesskabet. Der er ikke noget at fejre.
Vi har skevet en artikel om hvad vi mener om grundloven og rigsfællesskabet.
Konklusion: Der kan således argumenteres for, at manipulationen fra 1953 er fortsat i selvstyreloven fra 2009 og i tiden herefter. Det ser godt ud udefra, men det har aldrig været Danmarks intention at give kalaallit inuit et frit valg, endsige at hjælpe i processen mod det. Danmark agerer som en overherre, der har skabt en økonomisk afhængighed, som fratager Kalaallit Nunaat enhver form for ligeværdighed i det internationale samfund.
Det er 70 års dagen for ændringen af grundloven et minde om, så der er ikke rigtig noget at fejre set fra Kalaallit Nunaats side.
Læs hele artiklen her: Der er ikke noget at fejre.
2023-04-30
Inatsit Tunngaviusussamut siunnersuut
Pilluarta! Isumaliutissiissut naammassinera naalagaaffinngornissatsinnut alloriarnerujussuuvoq, pissutigalugu
1. pingaartillugu oqariartuutigimmagu naalagaaffinngorusunnitsinnik
2. tunngaviusumik oqaatsivut aallaavigalugit kinaassuserput piorsarsimassuserpullu naalagaaffinngornissatsinnut kalaaliusoq
3. innuttaasut peqataanissaanut aaqqissuuneqarnera sinaakkusiimat
Isumaliutissiissutip imaa tunngaviliivoq oqaatsivut, sorlaqarfigut eqqarsartariaaserpullu ataqqillugu. Pisariaqavissut tamarmik ilanngunneqarsimapput. Aammattaaq inatsit siunnersuut immikkut pingaartippaa meeqqat, avatangiisit aammalu sakkutooqarnissaq piumasarineqanngitsoq.
Qujanaq siumut eqqarsartumik suliap inaarnissaanut periarfissiisoqarsimammat. Qujanaq suliaq suliarineqarmat. Pingaaruteqarluinnarpoq inuiattut piunissatsinnut. Tamatsinnut pilluarta!
Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut tamaat una atuarsinnaavat.
Inatsit Tunngaviusussamut siunnersuut
Pilluarta! Isumaliutissiissut naammassinera naalagaaffinngornissatsinnut alloriarnerujussuuvoq, pissutigalugu
1. pingaartillugu oqariartuutigimmagu naalagaaffinngorusunnitsinnik
2. tunngaviusumik oqaatsivut aallaavigalugit kinaassuserput piorsarsimassuserpullu naalagaaffinngornissatsinnut kalaaliusoq
3. innuttaasut peqataanissaanut aaqqissuuneqarnera sinaakkusiimat
Isumaliutissiissutip imaa tunngaviliivoq oqaatsivut, sorlaqarfigut eqqarsartariaaserpullu ataqqillugu. Pisariaqavissut tamarmik ilanngunneqarsimapput. Aammattaaq inatsit siunnersuut immikkut pingaartippaa meeqqat, avatangiisit aammalu sakkutooqarnissaq piumasarineqanngitsoq.
Qujanaq siumut eqqarsartumik suliap inaarnissaanut periarfissiisoqarsimammat. Qujanaq suliaq suliarineqarmat. Pingaaruteqarluinnarpoq inuiattut piunissatsinnut. Tamatsinnut pilluarta!
Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut tamaat una atuarsinnaavat.
2021-11-22
Ullumikkut ulloq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani taartuuvoq.
Ullumikkut, Novemberip 22-at, ulluuvoq 1954-mi Naalagaaffiit Peqatigiit qinersimmata siunnersuut 849(IX) pillugu, taamaalillunilu akuerisussanngorlugu Danmarki Kalaallit Nunaat nunasiaataanerani nalunaarusiorunnaassasoq, Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianut tamakkiisumik peqataasutut inissisimasoq akueralugu.
Uani aamma atuaruk.
Ullumikkut ulloq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani taartuuvoq.
Ullumikkut, Novemberip 22-at, ulluuvoq 1954-mi Naalagaaffiit Peqatigiit qinersimmata siunnersuut 849(IX) pillugu, taamaalillunilu akuerisussanngorlugu Danmarki Kalaallit Nunaat nunasiaataanerani nalunaarusiorunnaassasoq, Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianut tamakkiisumik peqataasutut inissisimasoq akueralugu.
Uani aamma atuaruk.
2021-06-21
Inuiattut ullorsiornitsinni oqalugiarneq.
Inuiattut ullorsiornitsinni oqalugiarneq.
(Inuit Nutaatip Rasmus Olsvigip oqalugiarnera uani takuuk)
Ullumikkut inuiattut ullorsioratta maani katersuuppugut.
Ullumikkut katerisimaarpugut kinaassuserput, kalaaliussuserput, persuarsiutiginiarlugu.
Uagut tassaavugut Kalaallit, tulluusimaartut anersaarissaartullu.
Ukioq mannali aamma ukiut 300-nngorput Danmarkip nunarput nunasiaatigilermaguli.
Ukioq manna ukiut 100-t qaangiupput Kalaallit Nunarput tamakkerlugu oqartussaaffigalugu Danmarkip suaarutigimmagu.
Ukiut 70-ingajaat qaangiupput Danmarkip 1953-imi Kalaallit Nunaat Danmarkimut ilanngutitimmagu.
Ukiullu 50-it kingulliit kalaallit sapiitsut nunasiaataanermit nammatat atorunnaarsinniarlugit politikikkut suliniuteqarsimapput.
Nammataq naligiinngissusermik atugaqartitsisoq. Ataqqinninngitsoq.
Namminersornerulluni Oqartussaaneq neriuuteqalersitsivoq. Namminersorluni Oqartussaaneq neriuuteqalersitsivoq.
Neriuuteqalerpugut oqaatsivut pisortatigoortumik oqaasiussasut aaliangerneqarmat.
Ersernerlukkaluartumik oqaasertaligaagaluarluni Inuiattut taaneqarnerput neriuuteqalersitsivoq.
Neriuuteqalerpugut Nunatsinni aatsitassat aningaasarsiorfigisinnaanngoratsigit.
Neriuuteqalerpugut Namminiilivinnissaq inatsimmut ilanngunneqarmat.
Ullumikkulli nikorfanitsinni suli misigaarput
Ukiut 50-it qaangiutereersullu suli nunasiaataalluta.
Ukiut 50-t qaangiutereersut suli sakkortunermik qallunaanngorsagaalluta.
Ukiut 50-t qaangiutereersut Danmarkip Nunarput suli aningaasannanniarfigaa, Namminiilivinnissatsinnut akissassaraluatta affaannik piumasaqarnermigut.
Ukiut 50-t qaangiutereersut amerlanerussuteqarlutik kalaallisut oqaasillit suli nunaminni ikinnerussuteqartutut inissisimapput.
Ukiut 50-it qaangiutereersullu nammineq oqaaserisat atorlugit ilaanni toqusoqarsinnaanngilarluunniit.
Taamaattumik ulloq manna inuiattut ullorsiorfivittut taasinnaanngilarput!
Inuiattulli ullorsiorfissatsitut ulloq takkukkumaarpoq.
Ajornartorsiutit qaaginnarsiortumik eqqartortuarpagut. Ersitsut kisiisa pillugit.
Inuiaqatigiiussuseq naasutut ittuusuuppat pilutamiit pilutamut kusassaalluta ingerlariaaseqarpugut.
Sorlaasulli puigortuarpagut.
Puigortarparput kinaassuserput, naleqassuserput anersaarpullu ilaassammata.
Inuttut kiffaanngissuseqartutut akisussaaffimmik tigusinissarput ammasumik eqqartorneq ajorparput, kiffaanngissuseqarnissamik namminiilivinnissamillu oqaluttut nalornisoortitsinermit kingunissapilunnillu eqqartuinernit nipangersitaasarmata.
Ingerlariaqqissagutta sorlaat aallartitsissutigisariaqarpagut. Kiffaanngissuseqalernissatsinnut sapiissuseqartariaqarpugut.
Namminiilivinnissarput sapiissuseqarfigisariaqarparput.
Uagut pigisatsinnut piumasaqarnissarput ersigisariaqanngilarput.
Inoqarpoq akerlilersuisussanik.
Inoqarpoq qulartunik.
Inoqarpoq namminiilivinnissamik qanga upperinnissimasunik, upperinninnerli taanna tunuarternermik naammagittarnermillu taarserneqarsimavoq.
Akuersaanngitsut nalornisullu naqisimannittut oqaluttuaannut imaattumut upperinnilersimapput:
Namminiilivinnissamut akissaqanngitsugut,
Ilinniagalittaativut ikippallaartut,
Illersornissatsinnut soqanngitsut taamalu allanit tiguarneqaannassasugut,
Namminiilivinnissaq eqqartortariaqanngikkipput ajornartorsiutit amerlaqisut aaqqeqqaarsimatinnagit,
Siulitta Danmarkimut atalernissarput peqataaffigisimammassuk uagut akisussaaffimmik qimarratiginnissinnaanngitsugut,
Uagut nunap inoqqaavisut taaneqarsinnaanngitsugut danskinut tamanut aatsigut ilaqutariissuseqarnerput pissutigalugu.
Naqisimannittut kiffaanngissuseqarnissamik oqalunneq nipangiuteqquaat. Kiffaanngissuseqarnissamik sorsuutiginnittut kiffaanngissuseq eqqartortuaarpaat. Suli annerusumik eqqartuisa!
Nalornisut akuersaanngitsullu inoqatitut ataqqivagut.
Naloninerat paasisinnaavarput, kiffaanngissuserli nukeqalersitsisarpoq.
Kiffaanngissuseq tunulliussinnaanngilarput oqaluttuarisaanermi pissaanermik peqarluni eqqunngitsuliorsimanerit pissutigalugit.
Taqilluni naami atunngiveqaaq
Kalaallit siumut makigitsi.
Inuttut inuuneq pigiuminaqaaq
Saperasi isumaqaleritsi.
Piumasaqarsinnaanitsinnut ersissanngilagut.
Allaffisornitsinni Danmarkip taamaattussatut ilaatinneqarnera naaggaassallugu ersissanngilagut.
Ukiut tamaasa koruuninit 5 milliardinit qassit Danmarkimut utertarnersut pillugit naatsorsuutinik tamakkiisunik piumasaqarnissatsinnut ersissanngilagut.
Nunarput pillugu akisussaaffimmik ilumoortumik tigusinissamut tamanut piumasaqassalluta ersissanngilagut, tigusiumanngitsut piffissami aaliangersimasumi Nunatsinniinnissartik akuerisariaqarpaat.
Aningaasat, iligisassat suliassallu qanoq suliarineqarnissaannut nassaarsinnaanerput tamanut takutissallugu ersissanngilagut.
Ukiuni 300-nngortuni Danmarkip Nunatsinni inuttut, aningaasatigut nunarsuarmilu inissisimanerput pissutigalugu politikikkut iluanaaruteqarsimanera akilerlugu ukiuni 30-ini Danmarkip akilersuinissaa piumasaqaatigissallugu ersigissanngilarput.
Nammineq atukkagut tunngavigalugit nunarsuarmioqataanissarput ersigissanngilarput.
Inuttut immitsinnut, pisinnaasatsinnullu, upperinnissalluta ersissanngilagut. Sapinngilagut!
Nunatta sutigut tamatigut namminiilernissaanut akuerineqarnissarput piumasaqaatigissallugu ersigissanngilarput.
Ukiuni 300-ni taarsiorsimavugut.
Upernaleqaaq, kiatsileqaaq, nalunngilarput nuannersisoq.
Piffissami atorsimasatsinni amerlasuut atugarliorsimapput.
Nikagisaanermit anniaatit.
Ilaquttat ikinngutillu imminnut tunniutiinnarsimasut annaanerannit anniaatit.
Kamassaqarnerujussuatsinnit anniaatit.
Qallunaanngorsagaanerup aqqani kinaassutsitta ullut tamaasa mangiarneqarneranit anniaatit.
Nunatsinni angerlarsimanngitsutut misigisaqarnerput tunngavigalugu inuiaqatigiit avissaartuunnerannit anniaatit.
Ullut qanoq iliuuseqanngiffigut tamarmik uagutsinnut nungusaaqataapput.
Ullut qanoq iliuuseqanngiffigut tamarmik neriuutitsinnik anersaatsinnillu nungusaaqataapput.
Anniaateqaraluarlutali taamaattoq sorsunnerput kamammik tunngaveqanngilaq.
Sorsunnerput uumissuinermik tunngaveqanngilaq.
Attaviit killunngilagut, nunali ataatsimoortitsisinnaassusilik sanarfivarput.
Nuna nunanut allanut attaveqarsinnaassusilik sanarfivarput.
Nuna tulluusimaarluni allanut attaveqarsinnaassusilik sanarfivarput.
Uagut sutigut tamatigut Kalaaliorusuttugut nunassarput pinngortikkiartorparput.
Nuna uagut pigisarput suliaraarput.
Kamak tunngaviginagu ingerlariaqqissaagut.
Nunarsuarmiut allat peqatigalugit ersarissumik kinaassuseqarluta inooqataasinnaanerput upperaarput.
Namminiussuseqarnissarpulli pisariaqarpoq. Namminiilivissimanissarput pisariaqarpoq.
Ullut ilaanni iterutta paasisimassavarput kina naalagaaffitsinni innuttaasuunersoq kinalu innuttaasuujumannginnersoq.
Ullut ilaanni iterutta Nunatta ineriartortinnissaanut akisussaasut tassaalersimassapput Kalaallit Nunaanni innuttaassusillit.
Ullut ilaanni iterutta nunanut allanut tunngasuni, FN-imi, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunallu tamalaat suleqatigiiffiini allani nammineq oqartussaalersimassaagut.
Ullut ilaanni iterutta meeqqavut nammineersinnaassusillit, namminneq kinaassusillit Kalaallit Nunaatalu pas-iannik pas-illit peroriartulersimassapput.
Ullut ilaanni iterutta timersortartuvut, ilinniartuutivut piorsarsimassutsikkullu pikialaartitsisartuutivut Kalaallit Nunarput sinnerlugu aallartittalersimassavagut.
Ullut ilaanni iterutta Danmark eqqortumik naligilivissimassavarput. Ataqqinassuseq suliaqarnitsigut pissavarput, sulinissatsinnullu kiffaanngissuseq pigaarput.
Ullut ilaanni iterutta kiffaanngissuseqalersimassaagut inuiattullu ulloqalersimassaagut uppernartumik.
Qanittumi tamatta isigut uisikkisigit!
Uagut Kalaallit immitsinnut persuarsiutiginiarluta ullumikkut katersuuppugut. Qujanaq takkukkassi!
Kiffaanngissutsip nassaassaanera upperalugu ingerlaqqikkisi.
Nunarsuarmioqatigiinni inissaqarnerput upperalugu ingerlaqqikkisi.
Piumassuseq aqqutissiuisinnaammat tamanna upperalugu ingerlaqqikkisi.
Piumassuseqarluta sapinnginnerput upperalugu ingerlaqqikkisi.
Kinguaatta Kalaaliullutik ingerlaqqissinnaanngornissaat upperalugu ingerlaqqikkisi.
Kalaallit kiffaanngissuseqarnermik kissaatillit tamarmik taamatut upperisaqarlutik ingerlaqqippata tamatta nukissaqarluta ingerlaqqissinnaalissaagut.
Nunarput utoqqarsuugaluarpoq, pisuussuteqaqaarli. Kinguaatsinnut ingerlateqqissallugu piumasaqaateqarluta nikutserta.
Inuit nunagaat, aqussavaat ataatsimut, pigissaavaat qaqugumut!
Copyright: Inuit Nutaat 2021
2021-05-06
Live-qqingajalerpugut!🤗
Marlunngorpat maajip aqqarngani nal. 19:00 Maatalii Okalik, Pangnirtung Nunavummeersoq pulaartorissavarput.
Maataliip qulleq qanoq ikinneqartarnersoq takutissavaa aammalu ileqqutoqqat, oqaatsit, naleqartitat assigisaallu pingaaruteqarneri pillugit eqqartueqatigiissaagut.
Peqataanissannut Maataliillu aperinissaanut periarfissaqarputit.
Live-rnerput kalaallisut tuluttullu ingerlatissavarput.
Pulaartoqarnissarput qilanaarivarput!
https://www.facebook.com/inuitnutaat
———————————————————
We will be broadcasting live again very soon!
Tuesday May 11th at 7 pm we will have Maatalii Okalik from Pangnirtung Nunavut to come and visit us. 🤗
She will show us how to light a qulleq and we will also be talking about culture, traditions, language, values and the importance of it.
You have the chance to join us and ask Maatalii.
The live broadcast will be in kalaallisut and English.
We are looking forward to next Tuesday!
https://www.facebook.com/inuitnutaat
Live-qqingajalerpugut!🤗
Marlunngorpat maajip aqqarngani nal. 19:00 Maatalii Okalik, Pangnirtung Nunavummeersoq pulaartorissavarput.
Maataliip qulleq qanoq ikinneqartarnersoq takutissavaa aammalu ileqqutoqqat, oqaatsit, naleqartitat assigisaallu pingaaruteqarneri pillugit eqqartueqatigiissaagut.
Peqataanissannut Maataliillu aperinissaanut periarfissaqarputit.
Live-rnerput kalaallisut tuluttullu ingerlatissavarput.
Pulaartoqarnissarput qilanaarivarput!
https://www.facebook.com/inuitnutaat
———————————————————
We will be broadcasting live again very soon!
Tuesday May 11th at 7 pm we will have Maatalii Okalik from Pangnirtung Nunavut to come and visit us. 🤗
She will show us how to light a qulleq and we will also be talking about culture, traditions, language, values and the importance of it.
You have the chance to join us and ask Maatalii.
The live broadcast will be in kalaallisut and English.
We are looking forward to next Tuesday!
https://www.facebook.com/inuitnutaat
2021-04-25
Kikkut ineriartortinneqarnissaat uani pineqarpa?
Inuit Nutaat isumaqarput Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfissuillu allat nunaqavissut ineriartortinnissaannut periarfissiinissamut akisussaaqataassasut - sapinngilagut!
Kikkut ineriartortinneqarnissaat uani pineqarpa?
Inuit Nutaat isumaqarput Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfissuillu allat nunaqavissut ineriartortinnissaannut periarfissiinissamut akisussaaqataassasut - sapinngilagut!
2021-04-17
Kulturi, ileqqutoqqat oqaatsigullu tulluusimaarutigut aallutissavagut 🌱🇬🇱
Nittartakkatsinni Facebookitsinnilu malinnaasusi sorlatsinnit aallartittariaqarnerput pillugu allatagut atuareersimassavasi. Inuiaqatigiit naasutut takorloorutsigit taava taama aaqqiiniarnitsinni pilutaat ataasiakkaarlugit kusassarniarsaraavut. Naasulli sorlaa puigorparput. Puigorparput ilaatittariaqaratsigit kinaassuserput, imminut naleqartinnerput kiisalu tarnivut.
Inuit Nutaani isumaqarpugut ingerlariaqqissagutta sorlatsinnit aallartittariaqartugut. Kiffaanngissuseqarnissatsinnut sapiissuseqartariaqarpugut. Namminiussuserput atorsinnaanngortariaqarparput. Taamaattumik aamma pingaaruteqarpoq Kulturi, ileqqutoqqat oqaatsigullu tulluusimaarutigut aallunnissaat.
Sapaatip akunnera 17-imiit pulaartoqarluta kulturi, ileqqutoqqat oqaatsigullu pillugit eqqartueqatigiilluni facebook live ingerlattalissavarput.
Avitseqatiginissarsi qilanaarivarput, ilissi aamma pulaartutsinnut aperinissamut periarfissaqartarumaarpusi.
Marlunngorneq 27/4 nal. 19:00 Anda Poulsen pulaartoriumaarparput, tassani qilaatip uatsinnut isumaa oqaluttuariartorumaarpaa.
Kulturi, ileqqutoqqat oqaatsigullu tulluusimaarutigut aallutissavagut 🌱🇬🇱
Nittartakkatsinni Facebookitsinnilu malinnaasusi sorlatsinnit aallartittariaqarnerput pillugu allatagut atuareersimassavasi. Inuiaqatigiit naasutut takorloorutsigit taava taama aaqqiiniarnitsinni pilutaat ataasiakkaarlugit kusassarniarsaraavut. Naasulli sorlaa puigorparput. Puigorparput ilaatittariaqaratsigit kinaassuserput, imminut naleqartinnerput kiisalu tarnivut.
Inuit Nutaani isumaqarpugut ingerlariaqqissagutta sorlatsinnit aallartittariaqartugut. Kiffaanngissuseqarnissatsinnut sapiissuseqartariaqarpugut. Namminiussuserput atorsinnaanngortariaqarparput. Taamaattumik aamma pingaaruteqarpoq Kulturi, ileqqutoqqat oqaatsigullu tulluusimaarutigut aallunnissaat.
Sapaatip akunnera 17-imiit pulaartoqarluta kulturi, ileqqutoqqat oqaatsigullu pillugit eqqartueqatigiilluni facebook live ingerlattalissavarput.
Avitseqatiginissarsi qilanaarivarput, ilissi aamma pulaartutsinnut aperinissamut periarfissaqartarumaarpusi.
Marlunngorneq 27/4 nal. 19:00 Anda Poulsen pulaartoriumaarparput, tassani qilaatip uatsinnut isumaa oqaluttuariartorumaarpaa.
2021-04-04
- Nammineq nunagisatsinni ikinnerussuteqarpugut. Danmark oqartussaavoq.
- Ullut tamaasa kinaassuserput kimikilliartorpoq qallunaangorsaanerup aqqani.
- Oqaatsivut qitiupput, nukittorsaaniarnitsinnili assortorteqaqaagut.
- Ukiut 300-it kingorna issittumi takoqqusaarutitut atorneqalerpugut nammineq pisinnaatitaaffeqarata.
- 2021-imi Inatsisartunut qinersineq partiit qinersisunik pissaanermillu taamaallaat pinnanniarfigaat.
- Taamaammat atugarissaarneq neriorsuutaalluartaqaaq, naalagaaffinngornissarli pineqassanani.
- Taamaammat sorlavut pinangit qallikkut piit eqqartorneqarput.
- Eqqaamajulli qinersinerup kingorna pissutsit taamaaginnassammata!
- Soormi sorlatsinnik aallartinnianngilagut? Massakkut!
- Soormi Kalaallit naalagaaffiliornianngilagut? Massakkut!
- Soormi pingaartitavut tunngavigalugit nunarput sanarfinianngilarput? Massakkut!
- Soormi qitornavut Kalaaliussuserminnik tulluusimaarutiginnitsillugit perorsarnianngilavut? Massakkut!
- Politikkikkut pitsaaniarnerup aqqani kinaassuserput tammartinnagu namminersulivinnissaq nukinginnarseqaaq.
- Namminersortuugutta silarsuaq tamaat tulluusimaarluta kiinnerfigissavarput ineriartornermullu suleqateqassalluta.
- Aningaasarsiorneq, ilinniagaqarneq, atugarissaarneq, illersornissaq, inatsisit tunngaviusut, innuttaassuseq soorunami tamarmik aaqqinneqarsinnaapput.
- Namminersulivinneq takorluugaanaanngilaq. Pilersaarutaavoq. Iliuusissaavoq pisariaqavissoq.
Taasinerit partiinut massakkut Kalaallit Nunatta namminersortunngornissaanik ammasumik sulissuteqartunut atoruk!
Inuit Nutaat - Sorlaqarfik Anersaarlu Nukittuut - Inuiaqatigiit Peqqissut
2021-03-31
Takuarput qineqqusaarneq kinaassuseq nammiussuseqarsinnaanerpullu pinnagu qallikkut atukkanik qineqqusaarfiusoq. Partiillumi ilaata namminiilivinnermik pingaartitsisimaqisup namminiilivinneq ataatsimilluunniit taasimanngilaa.
Anguniagarput ilungersuutigiuassavarput, qinersereernermullu qilanaarpugut oqallinnerit piviusorsiulissammata.
Massakkut naalagaaffinngornerup pingaassusianik paasitsiniaanerput nangissavarput.
Sapaatit akunnerallu una videonngualiorpugut sooq kingusinaartinnata namminersulertariaqarnitsinnik takutitsumik soorlu isumaqartugut tamanna ajornanngitsoq.
Sapaatit akunnerat unattaaq nuannaarutigisatsinnik tusagassiortoq Martin Breum naapillugu anguniakkatsinnik nassuiaapparput: Sooq namminiivikkumasugut, sooq massakkuussasoq kiisalu sooq ajornanngissorigipput.
Inuit Nutaanit tamassi poorskisiorluarnissassinni kissaappassi!
Facebook: inuitnutaat
Instagram: #inuitnutaat
www.inuitnutaat.org
Transparency Greenlandip Kalaallit Nunaannik isumakuloqqajaanerata nunatsinni innuttaasunut nikaginnittutut nipeqalersissinnaavaa.
Transparency Greenland qanittumi saqqummersitamini ”corruption barometer”-imi puigorpaat 2017-imiit nunat 119-it sanilliunneqarsinnaasut.
Pissaanermik atornerluisoqarneranik eqqarsartunut taava
- Naalakkersuisut (gruppi 2A) nunarsuaq tamakkerlugu nunat 119-it akornanni nr. 27-itut inissisimapput. Imaappoq qaffasinnermi inissisimasut 25%-iata iluani, tamannalu ajunngilluinnartutut taaneqarsinnaavoq.
- Inatsisartut (gruppi 2B) nunarsuaq tamakkerlugu nunat 119-it akornanni nr. 24-itut inissisimapput. Imaappoq qaffasinnermi inissisimasut 25%-iata iluani aamma inissisimapput, tamannalu ajunngilluinnartutut taaneqarsinnaavoq.
- Politiit (gruppi 2E) nunarsuaq tamakkerlugu nunat 119-it akornanni nr 24-itut inissisimapput, Imaappoq qaffasinnermi inissisimasut 25%-iata iluani, tamannalu ajunngilluinnartutut aamma taaneqarsinnaavoq.
- Suliffeqarfinni aqutsisut (gruppi 2I) nunarsuaq tamakkerlugu nunat 119-it akornanni nr 29-itut inissisimapput. Imaappoq qaffasinnermi inissisimasut 25%-iata iluani, ajunngilluinnarlunilu.
Kisitsit taakku pitsanngortinneqarsinnaallutillu pitsanngorsarneqartuartussaapput, kisianni kisitsit Kalaallit Nunaannut kusanarput, tassami tamarmik qaffasinnermi inissisimasut 25%-iata iluani inissisimapput.
Kalaallit Nunaanni politikerinut tatiginninnginneq pillugu qulequtsersuinerni nunatsinni oqartussaaqataaneq nakkarsarlugu eqqartuineq pissutaalluni innuttaasut imminut tatiginerat apparsarneqartarpoq, taamaalillunilu nammineq aalajangiinissamut pisinnaatitaanermik qulalersitseqataasinnaasarluni.
Transparency Greenlandip taamatut inissinnera naammaginanngilaq, oqaatigineqarsinnaavorlu taamatut pissusilersorneq nunasiaatilittut pissusilersorneq naleqqatigingajakkaa.
#stopnykolonismen #inuitnutaat
Paasissutissanik aallerfik:
Transparency Greenland
Transparency International Corruption Barometer
Naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii naapertorlugit inuiattut namminiilivinnissamut pisinnaatitaavugut. Tamanna Namminersorneq pillugu inatsimmi allassimavoq. Pisinnaatitaaffigivarput. Piumasariinnartussaavarput.
Namminiilivinneq isumaqarpoq akisussaaffimmik tigusineq.
Namminiilivinneq isumaqarpoq iliuuseqarneq.
Namminiilivinnerup ataatsimoornerput nukittorsassavaa.
Namminiilivinneq aqqutigalugu piginnittussaassusermik akisussaaffimmillu tigusissaagut, inuiaqatigiinnut pitsaanerpaaq aallaavigalugu iliuuseqarsinnaalerluta.
Namminiilivikkutta aatsaat Kalaallit Nunaata naalagaaffittut pilersinnissaanut pimoorussilluta ataatsimoorfigilissavarput.
Namminiilivinnissap aallaartinneqarnissaata tungaanut pilersitsiniarnerit tamarmik Danmarkip ataani nunasiaataanerup ingerlatiinnarneratut ingerlassapput. Naak-uku Kalaallit Nunaanni politikerit nunatsinni nunasiaataanerup ingerlateqqinneqarneranik unitsitseqataarusuttut?
Sorlaqarfik Anersaarlu Nukittuut - Inuiaqatigiit Peqqissut
Tallimanngormat Inga Dóra Guðmundsdóttir, Aki-Matilda Høegh-Dam Siumut, Aqqaluaq B. Egede IA aamma Pele Broberg Naleraq suliarput pillugu eqqartueqatigivagut. Qujanaq isumasioqatigiinnitsinnut. Neriuutigaarput piffissami qaninnerusumi partiit sinneri aamma naapeqatigisinnaassallugit.
2021-03-09
https://sermitsiaq.ag/kl/inuit-ataatsimoortut-nutaat-namminersulivinnissaq-oqaluusererusuppaat
2021-03-05
Tusagassiorfinnut nalunaarut
Namminersulernissaq pillugu oqallinnermi tunngavissaq nutaarluinnaq saqqummerpoq
Kalaallit Nunaat namminersortoq qulequtaavoq tamatta ilisimasarput. Amerlanersatta inuiaat taama oqallinnerat ilisimavaat, oqallinnerlu aaqqissugaasumik ingerlasimanngilaq. Kalaallit Nunaanni innuttaasugut qassiiulluta maannamut pisimasumit sukumiinerusumik oqallinnissaq anguniarparput.
Inuiaqatigiit massakkutut aaqqissugaasut ukiuni 300-ini atoreerlugit isumaqarpugut angerlarsimaffippassuarni oqallinnerup ingerlareersup timitalernissaanut piffissanngortoq.
Oqallinneq iliuuseqarnissarlu tapersersorniarlugit 2021-imi marsip ulluisa tallimaanni nittartakkamik saqqummersitsivugut. Namminersortunngornerup ilumut ajornannginnera, tamatumalu pingaaruteqarluinnarnera toqqammavigaarput. Massakkut isummat saqqummersartut illuatungilerumallugit taamaaliorpugut. Takuuk https://www.inuitnutaat.org/
Partiiunngilagut – qinerneqarsinnaanngilagut. Partiilersunngilagut. Kikkulluunniit Kalaallit Nunatta namminersortunngornissaanik kissaateqartut tapersersorpavut. Kalaallillu Nunaata qanoq ittuunissaanik siunnersuuteqarpugut.
Nunarput kiffaanngitsoq iluunngarluta kissaatigaarput, nunarput naqimaneqarata oqaaseqarsinnaaffipput inuiaqatigiinni qanorluunniit inissisimagaluarutta. Inuiaat nipaata ilagaatigut.
Tusagassiortut attaveqarfissaat: info@inuitnutaat.org
https://www.inuitnutaat.org
https://sermitsiaq.ag/kl/inuit-ataatsimoortut-nutaat-namminersulivinnissaq-oqaluusererusuppaat
2021-03-05
Tusagassiorfinnut nalunaarut
Namminersulernissaq pillugu oqallinnermi tunngavissaq nutaarluinnaq saqqummerpoq
Kalaallit Nunaat namminersortoq qulequtaavoq tamatta ilisimasarput. Amerlanersatta inuiaat taama oqallinnerat ilisimavaat, oqallinnerlu aaqqissugaasumik ingerlasimanngilaq. Kalaallit Nunaanni innuttaasugut qassiiulluta maannamut pisimasumit sukumiinerusumik oqallinnissaq anguniarparput.
Inuiaqatigiit massakkutut aaqqissugaasut ukiuni 300-ini atoreerlugit isumaqarpugut angerlarsimaffippassuarni oqallinnerup ingerlareersup timitalernissaanut piffissanngortoq.
Oqallinneq iliuuseqarnissarlu tapersersorniarlugit 2021-imi marsip ulluisa tallimaanni nittartakkamik saqqummersitsivugut. Namminersortunngornerup ilumut ajornannginnera, tamatumalu pingaaruteqarluinnarnera toqqammavigaarput. Massakkut isummat saqqummersartut illuatungilerumallugit taamaaliorpugut. Takuuk https://www.inuitnutaat.org/
Partiiunngilagut – qinerneqarsinnaanngilagut. Partiilersunngilagut. Kikkulluunniit Kalaallit Nunatta namminersortunngornissaanik kissaateqartut tapersersorpavut. Kalaallillu Nunaata qanoq ittuunissaanik siunnersuuteqarpugut.
Nunarput kiffaanngitsoq iluunngarluta kissaatigaarput, nunarput naqimaneqarata oqaaseqarsinnaaffipput inuiaqatigiinni qanorluunniit inissisimagaluarutta. Inuiaat nipaata ilagaatigut.
Tusagassiortut attaveqarfissaat: info@inuitnutaat.org
https://www.inuitnutaat.org
2021-03-05
aallartissinnaanngorpoq
aallartissinnaanngorpoq
Inuit Nutaat - kikkuuvugut?
Kalaallit Nunaanni innuttaasugut nunanilu allani najugaqartugut Kalaallit Nunaata namminersortunngornissaanik pingaartitseqalutalu sulissuteqarpugut, inuiaat kiffaanngitsut imminnut akisussaaffigeqqullugit.
Inuit Nutaat
Sorlaqarfik Anersaarlu Nukittuut
Inuiaqatigiit Peqqissut
Attavissat
- Email: info@inuitnutaat.org
- Facebook: inuitnutaat
- Instagram: #inuitnutaat
- www.inuitnutaat.org