Inuiaat tarningat sooq peqqinngissorigipput?
Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani inuit assigiinngitsut Kalaallit Nunaanni nunaqqatigiilersimapput. Kalaallit Nunaata inoqqaavinut tamanna pilliuteqarfiusimavoq. Pissutsit tamakku nunap inoqqaavi aallaavigalugit qiviarusuppavut. Imaanngilaq allanut ataqqinninngitsugut, tassaana uagut immitsinnut ataqqisugut.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni
Silarsuaq inuuffigaarput oqartussaaqatigiinnermi toqqammaviit atorlugit politikkikkut naalagaaffimmik pilersitsiviusartoq.
Taamaammat isumaqarpugut:
- Inuit pisinnaatitaaffiinik ataqqinninneq tunngavigalugu inuiaat tamarmik naligiissuummata
- Kalaallit Nunaata inoqqaajusugut danskit nunamik tigusinerat sioqqullugu inuiaagatta immikkuullarissut, namminneq pingaartitaminnik tunngaveqarlutik inuuneqartut, oqaaseqartut, silarsuarmik isiginnittaaseqartut ataqatigiillutillu inuusut, akunnerminniinnaq pinnatik pinngortitarli aamma ataqatigalugu inuusut.
- Inuiaat tamarmik inuiattut kiffaanngissuseqarnissamut pisinnaatitaammata
- Inatsisiliornissamut pisinnaatitaaffimmik inuit qinigaannit aaqqissugassanngortitsinikkut pisinnaattaaffiit taakku qularnaassagatsigit
- Inuiaat inatsisiliuunneqartut tamatuminnga kissaateqarpata inatsisiliortuusut allanngortinneqarsinnaassammata aammalu inatsisiliortunik nutaanik taarserneqartussanngorlutik atorunnaarsinneqarsinnaammata inuit ataasiakkaat isumannaatsuunissaannik toqqissisimanissaannillu tunngaviit naapertorlugit
- Ungasinnerusoq isigalugu kissaatit aaqqiissutissallu siunertaralugit inatsisiliortuunerup kingunerisaanik isumaqatigiinngissutaasut oqaloqatigiissutigineqarnissaannut paasiniarnissaannullu periarfissiisoqassasoq, taamalu ikaarsaarfiit annernartut aqqusaarneqartarsinnaammata ilisimallugu tamatumani tunngavigineqartut qaqugukkulluunniit inuiannit allanngortinneqarsinnaammata.
Danmarkimut nunasiaateqartuusumut ataneq avissaarutaalersimavoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni piinnarani, aammali inuit akornanni. Avissaarutip taassuma ullumikkut tamatta sunnerpaatigut.
Immikkoortuni 30-ini tulliuttuni pisartut, pisimasut pissutsillu naligiinnermik ataqqeqatigiinnermillu allanngortitsisimasut taakkartussavavut.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni
Silarsuaq inuuffigaarput oqartussaaqatigiinnermi toqqammaviit atorlugit politikkikkut naalagaaffimmik pilersitsiviusartoq.
Taamaammat isumaqarpugut:
- Inuit pisinnaatitaaffiinik ataqqinninneq tunngavigalugu inuiaat tamarmik naligiissuummata
- Kalaallit Nunaata inoqqaajusugut danskit nunamik tigusinerat sioqqullugu inuiaagatta immikkuullarissut, namminneq pingaartitaminnik tunngaveqarlutik inuuneqartut, oqaaseqartut, silarsuarmik isiginnittaaseqartut ataqatigiillutillu inuusut, akunnerminniinnaq pinnatik pinngortitarli aamma ataqatigalugu inuusut.
- Inuiaat tamarmik inuiattut kiffaanngissuseqarnissamut pisinnaatitaammata
- Inatsisiliornissamut pisinnaatitaaffimmik inuit qinigaannit aaqqissugassanngortitsinikkut pisinnaattaaffiit taakku qularnaassagatsigit
- Inuiaat inatsisiliuunneqartut tamatuminnga kissaateqarpata inatsisiliortuusut allanngortinneqarsinnaassammata aammalu inatsisiliortunik nutaanik taarserneqartussanngorlutik atorunnaarsinneqarsinnaammata inuit ataasiakkaat isumannaatsuunissaannik toqqissisimanissaannillu tunngaviit naapertorlugit
- Ungasinnerusoq isigalugu kissaatit aaqqiissutissallu siunertaralugit inatsisiliortuunerup kingunerisaanik isumaqatigiinngissutaasut oqaloqatigiissutigineqarnissaannut paasiniarnissaannullu periarfissiisoqassasoq, taamalu ikaarsaarfiit annernartut aqqusaarneqartarsinnaammata ilisimallugu tamatumani tunngavigineqartut qaqugukkulluunniit inuiannit allanngortinneqarsinnaammata.
Danmarkimut nunasiaateqartuusumut ataneq avissaarutaalersimavoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni piinnarani, aammali inuit akornanni. Avissaarutip taassuma ullumikkut tamatta sunnerpaatigut.
Immikkoortuni 30-ini tulliuttuni pisartut, pisimasut pissutsillu naligiinnermik ataqqeqatigiinnermillu allanngortitsisimasut taakkartussavavut.
Erseqqissartariaqarpoq Danmarkip eqqartuunneqarnissaa matumani pineqanngimmat. Paasiumagippununa sooq inuiaat tarningat naalliunnersoq. Sooq inuiaat tarnikkut ataatsimuulerlutik ataatsimut akisussaaffimminnik tigusineq ajorpat. Sooq naligiinneq imminullu ataqqineq misigineq ajorpavut. Sooq kiffaanngitsuunngilagut.
Sorpassuit qanga pisimasuupput taamaammallu nunasiaanerup kingornani pisuullutik, piffissamili kingullermi pisoqartarpoq Issittumi nunarsuarmioqatigiit politikkikkut pissanganartorsiorfiini nutaamik nunasiaateqarnertut isigisariaqartunik.
Oqartussaaqatigiinnermi naqisimaneqaranilu ingerlatsinermi inuiaat naammaginnilerunik oqarsinnaanngortariaqarput naammaleqisoq. Aalajangiisinnaassuseqarlutik oqartussaaqataanikkut inuiaat toqqarsinnaasariaqarpaat naalliuutit amerliartuinnassanngitsut, ilami inuiaat aserorneqassanngitsut.
Immikkoortut 30-it:
Pisimasut aallavigalugit paasisimasaqarnermi toqqammaviit
Oqallinneq tunngavilerumallugu isumaqarpugut Danmarki:
Pisimasut aallavigalugit paasisimasaqarnermi toqqammaviit
Oqallinneq tunngavilerumallugu isumaqarpugut Danmarki:
- Kalaallit Nunaat taassumalu inoqqaavi 1721-imili nunasiaatigisimammagit
- Danskit kunngiannik tapersersorneqarluni kristumiussutsip siammarterneqarnerata aqqani nunap inoqqaavisa kulturikkut pingaartitaannik naqimannissimammat
- Tamatuma peqatigisaanik Norge peqatigalugu nunap inoqqaavisa najugaannik oqartussaaffiginnilersimammat tamatumalu kingorna allamiut eqqartuussivii atorlugit nammineq oqartussaassutsini aalajangersartissimammagu nunap inoqqaavinit akuliuffigineqanngitsumik
- Danmarki nunat tamalaat akornanni namminiinnavik soqutigisaminik anguniagaqartilluni Kalaallit Nunaata inoqqaavinik peqataatitsineq ajormat, soorlu sorsuunnersuit aappaata nalaani kingornalu sakkutooqarnikkut USA-mut suleqateqarneq eqqarsaatigalugu
- Nunasiaq Kalaallit Nunaat danskit naalagaaffiannut ilanngutivittussanngorlugu tigusimammagu nunap inoqqaavisa taaseqataaffiginngisaanik nammineq taasititsinini aqqutigalugu
- Pissaanillit avataaneersut eqqarsaatigalugit danskit soqutigisaat illersorumallugit nunap inoqqaavinik pinngitsaaliilluni nuutsitsisarsimavoq
- Nunap inoqqaavisa oqaluttuassartaat sumiginnarlugu qallunaatsiaat Kalaallit Nunaanni nunasisimanerat neqitaliullugu Danmark nunamik piginninnerartuunerarlugu taamalu danskit oqartussaassusiat illersorumallugu ilisimatusarnermik tapersersuisarsimammat
- Nunamik tigusinerup kingorna danskit ileqqui naapertorlugit Kalaallit Nunaat ineriartortussanngortissimammagu kiisalu kulturikkut, oqaatsitigut naleqartitatigullu sunnerniarsimammagu aningaasaqarnikkut pituttorsimasussanngorlugu taamalu misigissutsikkut Danmarkimut qilersorsimasutut misiligersussanngorlugu
- Inuiaqatigiit aqutseriaatsimik qulaaniit atuilersissimammagit tamatumuunakkullu pisortani ingerlatseqatigiiffinnilu danskit oqaasii ukiuni untritilikkaani sallersaasussanngortissimallugit taamalu Kalaallillu Nunaanni pissaaneqarnikkut oqaasiulersissimallugit.
- Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit avissaartissimammagit oqaatsit kulturilu pissaanermik avitsisussanngorlugit naligiinnginneq angeqisoq pilersillugu danskisullu oqaasillit ineriartornermi allanit periarfissagissaarnerusussanngorlugit.
- Kalaallit Nunaannik piginnittuunerartuarsimavoq nunamut sumik akiliuteqarani.
- Nunap inoqqaavi pinngitsaalillugit Danmarkimut meerarsianngortittarsimammagit
- Inuiaqatigiinnik nunasianngortitsineq 1953-imiillu qallunaanngorsaaneq atorlugu inuiaqatigiit ineriartornerat imminorfiugaluttuinnartoq pilersissimammassuk, qularnanngitsumik nunasiaanerup kingunerisaanik imminut nikaginermik atugarliornermillu pissuteqartumik.
- Kalaallit Nunaata inoqqaavi akuerisimanngisaannarmagit taamaallaalli inuttut tassani najugaqartutut akuerisimammagit, aamma Kalaallit Nunaanni danskit soqutigisaat ilanngullugit, taamaaliornermigut nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffiit avaqqutaartarsimallugit taamaallaat inuiassuit inatsisaat naapertorlugit inuiattut akuerisimallugit.
- Danmarki nunap inoqqaavisa nungusarnissaanut ulorianartorsiortitsinermut toqqammaviliisimavoq. 15.1: Danskinik niuertunik allanillu aallartitsisarluni kalaallit danskinut akulerutsissimammagit. 15.1a: Taamalu nunap inoqqaavi piareersarneqanngitsumik illersornagillu peqatigineqalersillugit. Taamaaliornikkut meeqqat inunngortinneqartarsimapput qimagaasut kiisalu 15.1b: Kalaallit Nunaata inoqqaavisa akornanni avissaartuunnermik pilersitsisimallutik ilaatigut ilaqutariinnikkut Danmarkimut misigissutsikkut pituttorsimalersitsisimalluni, taamalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni piviunngitsumik nammineerluni pilersitamik atassuteqartitsilersimalluni. Aammalu 15.2: 1966-ip 1970-illu akornanni danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut. Niviarsiaqqat 13-iinnarnik ukiullit ilanngullugit spiralilertikkiartoqquneqarlutik nakorsamukaqquneqarsimapput. Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq. Spiralit taamani atorneqartut naartusinnaajunnaartitsisinnaasinnaasimammata niviarsiaqqanut ukiukitsunut atugassiaasimanngitsut.
- Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani Danmark nunasiaatilittut akuerisimanngisaannarmagu, paarlattuanilli nunap inoqqaavi nikanarsarlugit oqaatigisarmagu nunasiaatilinnut allanut sanilliulluni Danmark Kalaallit Nunaannik pitsaanerusumik atugaqartitsisimammat oqarfigiinnartarlugillu ”uagoqarsimanngikkaluarpat sumiissagaluarpisi”
- Danmarkip kisimiilluni iluaqutissaanik Kalaallit Nunaannit tunisassianik nioqquteqartarsimammat.
- Kalaallit Nunaata Danmarkimut naleqassusia akuerisimanngisaannarmagu, nioqqutissiat eqqarsaatigalugit aningaasatigut, aammali nunarsuarmioqatigiinni pissaaneq eqqarsaatigalugu USA-mut nunanullu allanut politikkikkut attaveqarnikkut nunarsuarmioqatigiillu suleqatigiiffiini aningaasatigut iluaqutissarsisarsimalluni, soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiit eqqarsaatigalugit.
- Eqqissineqarnerata nalaani sakkutuulersuisimalluni tiguaanermut assersuunneqarsinnaasumik
- Nunap inoqqaavinik peqataatitsiviunngitsumik nunat allamiut sakkutuuinik inissiinissaq akuerisimammagu
- Kunngeqarfik nunap inoqqaavisa akornanni isigineqarlualeqqullugu Kalaallit Nunaanni inuusuttut sakkutuunngortittarsimammagit
- Issittumi nunarsuarmioqatigiit najummassimanartorsiornerat atorlugu akulerutsitsineq sakkortunerulersissimammagu taamalu politikkikkut sakkutooqarnikkullu pissaaneq erseqqinnerulersissimallugu suleqatigiinnertut isikkulerlugu, piviusumilli tassaalluni Kalaallit Nunaannik qallunaanngorsaanerup ingerlaqqinnera.
- Danmarkip sakkutuuisa illersorneqarnissaat siunertaralugu kajumissutsimik illersuisussani peqatigiiffiliortitsiniartarsimavoq nammineq kajumissutsimik taakkununnga ilannguttoqarsinnaanngorlugu (Interforce)
- Inuiaqatigiinni danskisut isigineqarsinnaanngitsuni ataasiakkaat inatsisitigut illersugaaffiginngisaannik Sakkutuut kilitsissiaqarfiata nunaqqatigiikkuutaat qarasaasiatigut marserneqarneranni Kalaallit Nunaat ilanngussimammagu.
- Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnissamut periarfissaat pituttorsimammagit taamaalu Danmarkip akuerisaanut taamaallaat isumaqatigiissusiorsinnaalersillugu
- Danmarkimi eqqartuussiviit qullersaat eqqartuussiveqarnikkut qullerpaatut ataannartimmagu
- Kalaallit Nunaanni politikkikkut immikkut siunnersorteqartitsineq isumannaallisaanikkullu sillimasoqartitsineq aqqutigalugit Kalaallit Nunaat piaaraluni suli sukanganerusumik tigummilersimammagu
- Namminersornerulerneq namminersornerlu pillugit isumaqatigiinniarnerni Kalaallit Nunaata sanngiinnerusutut inissisimanera atornerluttarsimammagu, taamalu Danmarkimut aningaasaqarnikkut pituttorsimaneq salliutittarsimallugu tamatuma ataavartumik qaangerneqarnissaa piumassuseqarfiginagu kiisalu nunatta namminerpiaq isertitaqarsinnaanngornissaa piviusumik piumassuseqarfiginagu taamalu isertitat affaat Danmarkimut tunniunneqartartussanngorlugit.
- Nunap inoqqaavi namminneq tunngaviusunik inatsiseqalerumallutik sulinerini avissaarnissamillu eqqarsaatersornerini ataatsimoortumik tapiissutit kiisalu allatigut aningaasatigut sakkutooqarnikkullu tapersersuinerup kipitinneqarnissaannik siorasaartarlugit aningaasarsiornikkut naalliunnissarsuarmik inuttullu atukkat ajutoorluinnarnissaannik erseqqissaavigisarsimammagit
- Kalaallit Nunaata pisuussutai tassanilu ilisimatusarneq Danmarkip nammineq silarsuup sinnerani inissisimaneranut iluaqutissatut atorluarniartarsimammagit
Oqaatsit anninneqartut sakkortorpasissinnaapput. Danmarkili eqqartuukkumallugu oqaatigineqanngillat, kisiannili ataqqinninnerup naligiinnerullu piunnginnerat nassuerutigalugu ataqqinninneq naligiinnerlu pilerseqqinniarlugit suliassami pingaaruteqaqisumi aallaavissaq suunersoq paasilluarumallugu oqaatigineqarput.
Immikkoortut 30 taakku Danmarkimut attaveqarnermut qanoq isumaqarpat?
Kalaallit Nunaata inoqqaavisa isiginiartariaqarnerat iluamik nassuerutiginagu naalagaaffeqatigiinnerup pitsaaqqutai erseqqissarneqartarput.
Taaneqartut tamarmik oqaluttuarisaanermi isornartorsiorneqartarsimapput, ikittuinnartigulli danskit nassueruteqarnerannik nassataqartarsimallutik. Kalaallit Nunaata inoqqaavisa akuerineqarnissaat namminersornerulernissamik sulinermi kingornalu 2009-imi Namminersorneq pillugu inatsisit suliarineqarnerani anguniarneqartarsimagaluarpoq, kisiannili tamakku piviusumik akuerineqartarsimanngillat kiisalu danskit oqartussaaneranni naalliuutaat akuerineqartarsimanatik. Paarlattuanik Danmark nunasiaatilittut pitsaasutut oqaatigineqaannartarpoq.
Danmarkip kiisalu Kalaallit Nunaata inoqaavisa akornanni piviusumik naligiissoqarani ataqqeqatigiinneqanngilaq. Ukiuni makkunani nunarsuarmioqatigiit akornanni politikkikkut Kalaallit Nunaata inissisimanerata pingaaruteqariartuinnarnerani, taamalu Danmarkimut namminermut Kalaallit Nunaata naleqaraluttuinnarfiani, naligiinneq ataqqeqatigiinnerlu toqqaannartumik navianartorsiortinneqalersimapput. Soqutiginninnerup alliartuinnarnera pissutigalugu danskit suli akuliusimanerujartuinnarput inuiaqatigiit tunulliunneqariartuinnarnissaanik navianartorsiortitsilersimalluni, allaat naggataatigut nunap inoqqaavisa kinaassusiannik, pingaartitaannik, oqaasiinik, silarsuarmik isiginnittaasiannik kiisalu ataqatigiillutik inuunerannik tunulliussinermik nassataqarsinnaalluni. Tamakkulu tamarmik piartuaarput danskit isaannit Kalaallit Nunaat nunap ilaannaatut isigineqartillugu Danmarkillu ataaniittutut isigineqartillugu.
Ukiuni untritilinni arlalinni inuiaqatigiinnik akulerutsitsiartuaarneq aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni kikkorpassuit Danmarkimi ilaqutaqalersimapput Danmarkimullu misigissutsikkut qilerutit amerlisimaqalutik.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pitsaanerpaajuarnissaat kissaatigaarput, kisiannili Kalaallit Nunaata inoqqaavi aallaavigalugit tamanna pissaaq, taakkumi tassaapput 1721-imi maaniissimasut, aammalu kulturiminnik kinaassutsiminillu annaasaqarlutik inuuniarnerminni tunngavissaarutsitaasimasut.
Ilinniartitaanikkut, inuttut atukkatigut, peqqissutsinikkut tarnikkullu inuiaqatigiit ajornartorsiutaasa ilaat amerlaqisut Danmarkimut attaveqarnerup qulaarneqarsimannginneranik kiisalu nunasiaasimanerup isummerfigisariaqaviakkaluarluni isummerfigineqarluarsimannginneranik aallaaveqarput. Nunasiaasimaneq qulaarneqarluartariaqarpoq eqqissillunilu iperarneqartariaqarluni. Taama pisoqartinnagu inuiaqatigiinni suliarniartarnerigaluit suulluunniit kinaassutsip ersernerlunneranit nukissaqanngitsutullu misiginermit kigaatsumik ipitinneqartuassapput. Taamaammat Danmarkimut pituttorsimajunnaarluinnarnerup aaqqinneqarnissaa tamanit siulliusariaqarpoq.
Piffissaq annikippoq
Piffissaarutilerpugut akulerutsitsiartuinnarnerlu nunap inoqqaavisa nungutaanerannik kinguneqassanngippat pilertortumik iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq. Oqaluttuarisaanikkut, kinguaariit akornanni, Kalaallit Nunaanni akornatsinni pisarsimasut uatsinnullu tunngasunik akueralugit qaangiineq taamaaliornitsigullu ilisimaligavut eqqarsaatigalugit tulliuttumik iliuuseqarnissarput pisariaqarpoq. Massakkut.
Oqaloqatigiinnerit isumaqatigiinniarnerillu tamarmik danskit tunngavii, danskit oqaasii danskillu silarsuarmik isiginnittaasiat tunngavigalugu ingerlasarsimapput ataqqeqatigiiffiunngitsumik paaseqatigiiffiunngitsumillu. Tamanna naligiinnermik toqqammaviliinngilaq, nunasiaateqarnermilli eqqarsartaatsimik nangitsiviulluni.
Namminersorneq pillugu inatsit 2009-imeersoq nunap inoqqaavinik ataqqinniffiunngitsunik toqqammaveqarpoq maannalu Kalaallit Nunaata nunasiaajuarnerata kipinnialernissaanut ataavartumillu aaqqiissutissarsiulernissamut piffissanngorsimavoq.
Aaqqiissummik ataavartussamik piumasaqarnikkut aaqqiissutissaq nassaarineqassaaq. Tamanna sukumiinerusumik takuuk uani
Immikkoortut 30 taakku Danmarkimut attaveqarnermut qanoq isumaqarpat?
Kalaallit Nunaata inoqqaavisa isiginiartariaqarnerat iluamik nassuerutiginagu naalagaaffeqatigiinnerup pitsaaqqutai erseqqissarneqartarput.
Taaneqartut tamarmik oqaluttuarisaanermi isornartorsiorneqartarsimapput, ikittuinnartigulli danskit nassueruteqarnerannik nassataqartarsimallutik. Kalaallit Nunaata inoqqaavisa akuerineqarnissaat namminersornerulernissamik sulinermi kingornalu 2009-imi Namminersorneq pillugu inatsisit suliarineqarnerani anguniarneqartarsimagaluarpoq, kisiannili tamakku piviusumik akuerineqartarsimanngillat kiisalu danskit oqartussaaneranni naalliuutaat akuerineqartarsimanatik. Paarlattuanik Danmark nunasiaatilittut pitsaasutut oqaatigineqaannartarpoq.
Danmarkip kiisalu Kalaallit Nunaata inoqaavisa akornanni piviusumik naligiissoqarani ataqqeqatigiinneqanngilaq. Ukiuni makkunani nunarsuarmioqatigiit akornanni politikkikkut Kalaallit Nunaata inissisimanerata pingaaruteqariartuinnarnerani, taamalu Danmarkimut namminermut Kalaallit Nunaata naleqaraluttuinnarfiani, naligiinneq ataqqeqatigiinnerlu toqqaannartumik navianartorsiortinneqalersimapput. Soqutiginninnerup alliartuinnarnera pissutigalugu danskit suli akuliusimanerujartuinnarput inuiaqatigiit tunulliunneqariartuinnarnissaanik navianartorsiortitsilersimalluni, allaat naggataatigut nunap inoqqaavisa kinaassusiannik, pingaartitaannik, oqaasiinik, silarsuarmik isiginnittaasiannik kiisalu ataqatigiillutik inuunerannik tunulliussinermik nassataqarsinnaalluni. Tamakkulu tamarmik piartuaarput danskit isaannit Kalaallit Nunaat nunap ilaannaatut isigineqartillugu Danmarkillu ataaniittutut isigineqartillugu.
Ukiuni untritilinni arlalinni inuiaqatigiinnik akulerutsitsiartuaarneq aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni kikkorpassuit Danmarkimi ilaqutaqalersimapput Danmarkimullu misigissutsikkut qilerutit amerlisimaqalutik.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pitsaanerpaajuarnissaat kissaatigaarput, kisiannili Kalaallit Nunaata inoqqaavi aallaavigalugit tamanna pissaaq, taakkumi tassaapput 1721-imi maaniissimasut, aammalu kulturiminnik kinaassutsiminillu annaasaqarlutik inuuniarnerminni tunngavissaarutsitaasimasut.
Ilinniartitaanikkut, inuttut atukkatigut, peqqissutsinikkut tarnikkullu inuiaqatigiit ajornartorsiutaasa ilaat amerlaqisut Danmarkimut attaveqarnerup qulaarneqarsimannginneranik kiisalu nunasiaasimanerup isummerfigisariaqaviakkaluarluni isummerfigineqarluarsimannginneranik aallaaveqarput. Nunasiaasimaneq qulaarneqarluartariaqarpoq eqqissillunilu iperarneqartariaqarluni. Taama pisoqartinnagu inuiaqatigiinni suliarniartarnerigaluit suulluunniit kinaassutsip ersernerlunneranit nukissaqanngitsutullu misiginermit kigaatsumik ipitinneqartuassapput. Taamaammat Danmarkimut pituttorsimajunnaarluinnarnerup aaqqinneqarnissaa tamanit siulliusariaqarpoq.
Piffissaq annikippoq
Piffissaarutilerpugut akulerutsitsiartuinnarnerlu nunap inoqqaavisa nungutaanerannik kinguneqassanngippat pilertortumik iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq. Oqaluttuarisaanikkut, kinguaariit akornanni, Kalaallit Nunaanni akornatsinni pisarsimasut uatsinnullu tunngasunik akueralugit qaangiineq taamaaliornitsigullu ilisimaligavut eqqarsaatigalugit tulliuttumik iliuuseqarnissarput pisariaqarpoq. Massakkut.
Oqaloqatigiinnerit isumaqatigiinniarnerillu tamarmik danskit tunngavii, danskit oqaasii danskillu silarsuarmik isiginnittaasiat tunngavigalugu ingerlasarsimapput ataqqeqatigiiffiunngitsumik paaseqatigiiffiunngitsumillu. Tamanna naligiinnermik toqqammaviliinngilaq, nunasiaateqarnermilli eqqarsartaatsimik nangitsiviulluni.
Namminersorneq pillugu inatsit 2009-imeersoq nunap inoqqaavinik ataqqinniffiunngitsunik toqqammaveqarpoq maannalu Kalaallit Nunaata nunasiaajuarnerata kipinnialernissaanut ataavartumillu aaqqiissutissarsiulernissamut piffissanngorsimavoq.
Aaqqiissummik ataavartussamik piumasaqarnikkut aaqqiissutissaq nassaarineqassaaq. Tamanna sukumiinerusumik takuuk uani
Inuit Nutaat - kikkuuvugut?
Kalaallit Nunaanni innuttaasugut nunanilu allani najugaqartugut Kalaallit Nunaata namminersortunngornissaanik pingaartitseqalutalu sulissuteqarpugut, inuiaat kiffaanngitsut imminnut akisussaaffigeqqullugit.
Inuit Nutaat
Sorlaqarfik Anersaarlu Nukittuut
Inuiaqatigiit Peqqissut
Attavissat
- Email: info@inuitnutaat.org
- Facebook: inuitnutaat
- Instagram: #inuitnutaat
- www.inuitnutaat.org