(Aningaasatigut siumukarneq: qallunaanngorsaaneq nutaamillu nunasiaateqarneq orninnerpavut?
Ataatsimiititaliarsuit G-50 aamma G-60 politikkikkut erseqqilluinnartumik siunertaqarsimapput: Nunasiaat inuiaqatigiinnut danskiusunut ilanngutivinneqassaaq aningaasatigullu imminut napatitunngortinneqassalluni. Aalajangigassat qaffasinnerpaat Danmarkimit aalajangerneqartassapput, taavalu suliffeqarfiit sullissiveqarfiillu danskinit tikisitanit siulersorneqarlutik. Danskit suliartortut sumi tamani issapput, aamma sanaartornermi. Ukiunilumi taakkunani Kalaallit Nunaata inuisa 20%-ii danskiupput. Danskit oqaasii ilinniagaqarnissamut pissaaneqalernissamullu matuersaataalerput.

G-50 aamma G-60 assorsuaq kingunerlupput. Danskit kalaallillu immikkoorsitaalerput, sumi inunngorsimaneq oqaatsillu pissaanilinnut atorneqarnerat kisiat eqqarsaatiginagu, aammali Danmarkip suullu danskinut tunngasut salliutinneqalernerat ajunngitsuinnarmillu isigineqalersinneqarnerat eqqarsaatigalugu. Kalaaliussuseq nikagisaalerpoq. Nassataraat meeqqat misileraataanerat, nunaqarfinniit illoqarfinnut nutsernermi atugarliorneq, imminortarnerit piunngeriarlutik nunarsuarmi amerlanerpaanngornerat, danskit sunniinerannik pissuteqartumik imminut naleqartinnerup aserugaanera, arnat inuusuttorpassuit amerlaqisut anaanatut kisimiilernerat, inatsisitigut ataataqanngitsorpassuanngornerat, spiralilersuineq.

Namminersornerulernerup kingorna pissutsinut assortuineq allaqquttussaannginami kalaalinngorsaaninngorluni malunniuppoq, 2009-mi nammisornerup eqqunneqarneratigut suli sukasarneqaqqiinnartumik. Danskilli oqaasiisa nunatsinni pissaaneqarnerat allanngunngilaq. Danmark suli oqartussani qullerpaajuvoq, taavalu inuussutissarsiortut atorfillillu akornanni danskit oqaasiisa suli naalagaanerat inuit akornanni paatsuugassaanngivippoq. Danskinut qanittumik isumallit kalaalinngorsaanerup kukkunerunera isertuaratik saqqummiuttarpaat danskisut oqaatsinut piginnaasakinnerup kingunerisaanik ilinniagaqassuseq aporfiusutut oqaatigisarlugu.

Namminersortut amerlanersaasa suliffeqarfittut arlaatigut Danmarkimut attuumassuteqarnerat paqumigalugu nipaarsaarunneqartutut ippoq. Ingerlatseqatigiiffiit tamakku niuerfinni tikikkuminaatsuni annerusumik unammillertissaqaratik nunami takornartami inissinnertik iluanaarutigilluarsimavaat, nunasiaateqartup namminersortunngorsaasoqarnissaanik ineriartortoqarnissaanillu kissaateqarneranit ikiorluagaallutik, danskit inatsisaannut qaneqisunit illersugaallutik, aningaasatigut akitsuutitigullu aporfilersugaanatik, kiisalu attaveqaasersuutinik sumulluunniit pituttorsimanngitsunik, Danmarkimut tamatigut atasunik kiisalu akinik aalaakaakujoqisunik iluaquteqartitaallutik. Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffiit Danmarkimut attuumassuteqartut siuarsimareertarput G-50-ip G-60-illu kingornussarititai pissutigalugit danskisut oqaluttut salliutitaareertarmata.

Tamanna Sulisitsisut oqaaseqaataanni paatsuugassaangitsumik takuneqarsinnaavoq tassamigooq ”Piginneqatigiiffimmi piginnittut marluusuni pingajorarterutaat Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaat kissaatigineqarpoq. Tamatumani immikkut pisinnaatitaaffimmik inuit inuunerminnik nammineq aalajangiisinnaatitaanerat akuliuffigineqarpoq”. Oqaaseqaat taama ittoq, sumi najugaqarnissamik inatsisiliortut piumasaqaasiorsinnaatitaanerannik apeqqusiisoq, danskit Kalaallit Nunaanni ingerlatsinerminni sumik aporfeqanngilluinnarumanerannik ersersitsisuuvoq. Taavalu kalaaliusaartitsiniarlutik piulluanngeqisumillu tunngavilersuipput ima ”ingerlatseqatigiiffiit nunaqavissuusutut isigineqarsinnaapput Kalaallit Nunaanniittariaqartunik aqutsisoqaannarunik”. Soorlumi tassa landråditoqqat: Oqaaseqarsinnaapput, aalajangiisinnaanatilli, piginnittormi Danmarkimiimmat. Sulisitsisut oqaaseqaataanni Danmark taaneqanngikkaluartoq qularutissaanngitsumik Danmark eqqarsaatigineqarpoq.

Saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuup misissuinerani erseqqissumik takuneqarsinnaavoq ”Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut” 83%-ii (apersorneqartut 91%-iisa missarpiaat) angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluttartuusut, eqqumiiginangitsuunngilarlu ataatsimiititaliarsuup paasissutissaatai marsimi hackerit saassussinerisa kingorna tammarsimasut Qarasaasianut Ikaarsaarnermut Aqutsisoqarfiup atorfilittaanit 2022-mi pilerseqqinniarlugit ”puigorneqarsimammata”. Innuttaasut Nunami maani najugallit 78%-ii angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluttarput. Misissueqqissaarnerup assilinera uani nassaarineqarsinnaavoq: (uani).

Aalisarnerup / piniarnerup avataatigut suliffeqarfinni, aammalu ilinniagaqarsimanngitsut avataatigut, kalaallisut oqaatsit atorneqarnerat 40%-it ataanniippoq.

Tassa imaappoq kalaallisut oqaatsit kalaallit angerlarsimaffiini pingaarnertut oqaasiupput (aamma katersorsimasut allat akornanni), kisiannili suliffeqarfinni ilinniagaqarsimasut, atorfilittat namminersortullu akornanni taamaanngillat, taakkunani oqaatsit atugaanerusut tassaammata danskit oqaasii imaluunniit oqaatsit akuleriit.

Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 74%-ii kalaallisuinnaq oqaluttuupput, kalaallisut annermik oqaluttuusut 33%-iullutik, marluinnillu oqaasiliunngitsut 41%-iullutik.

Nunami inuit 78%-iisa angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaluffianni suliffeqarfinni aqutsisuusut 30%-iinaasa kalaallisut oqalussinnaanerat maluginianngitsuugassaanngilaq. Attaveqatigiit atorlugit misissuinermi ”Kalaallit Nunaanni pissaanillit” 2019-imeersumi pissaanermik tigummiartut kalaallisut oqaasillit 54%-iupput (Inatsisartunut ilaasortat minikkaanni 38%). 2022-imi Future Greenlandimut peqataasut 48%-iisa missaat Kalaallit Nunaanneersuupput, tassa kalaallisut oqaasiliusutut oqaatigisariaqartut.

Danskisut oqaaseqassuseq aqutsisut sunniuteqartullu akornanni malunnaateqaqaaq. Nunami innuttaasut angerlarsimaffimmi 78%-iisa kalaallisut oqaluffianni tamakku akornanni kalaallisut oqaasillit taama ikitsiginissaat ila ilimanaateqanngikkaluaqaaq. Aqutsisut akornanni kalaallisut oqaluttunik naammattuuinissaq timmisartumik nakkarnissamit untrilinnik arlalinnik ilimanaateqannginneruvoq.

Inuiaqatigiit kalaallit nukittorsarneqassappata aningaasaqarnerup nukittorsarneqarnissaa pisariaqavippoq, pingaartumik namminersulernissaq eqqarsaatigalugu. Nunanik allanik suleqateqarneq isumatusaarnerullunilu pitsaasuuvoq. Aningaasarsiornikkulli ineriartornermi kalaallisut kinaassuseq atorneqartariaqarpoq. Taamaattoqanngippat taava oqaluttuarisaanermi kukkuneq uteqqinneqassaaq, keermiaasiit ineriartornermi danskit aqutaanni kalaallit isiginnaartuuginnassapput. Taama aningaasaqarnikkut nutaaliamik nunasiaateqarneq piffissap ingerlanerani inuiaassusermik kulturimillu nungusaaninnguutissaaq.

Charlie Watt (*) 2018-imi juulip ulluisa 18-ianni Alaskami Utqiagvik-mi ICC-ip ataatsimeersuarnerani oqaasii imaapput “Inuit nunanit tamalaaneersugut ilumut alloriaqqittariaqavinnerput nassuerutigisariaqarparput. Maanna allorianngikkutta ungasissorsuunngitsukkut nunanit allaneersunit ingiarneqarluinnassaagut.”

Danskit oqaasiisa sunniuteqarnerujussuat nunasiaanerup annernartuinik kingornussanik sorlaqarpoq, nunasiaanermit namminermit pinnani, kisiannili G-50 aamma G-60-ip pilersaarutaanit. Kingunerluut kingornuttaqattaagaq kinguaariinni arlalinni ingerlaarsinnaavoq, atugarliutinullu amerlaqisunut ullumi nalaattakkatsinnut aallaaviuvoq.

Ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarnissaat naammanngilaq, danskimimmi piginnittoqarunik suli tassaassapput danskit ingerlatseqatigiiffiutaat, taakkulu oqaluttuarisaanermi ingerlaartuartumik, inuiattut qaffasinnerusut imminut isiginermik, nassataqartuarput. Nunatsinni ingerlatseqatigiiffinnik annermik kalaallinik piginnittoqartunik pisariaqartitsivugut. Taamaanngippat taava nunatta nunasiaataanera piviusunngorluinnassaaq, kalaallisullu kinaassuseq qaqugorsuarmut tammassaaq nunat allat nunap inoqqaavinit najugaqarfigineqartut assigerluinnarlugit.

Taavalu Sulisitsisut allallu danskisut eqqarsartaasillit illersortaasut siuliani oqaatigineqartut pillugit ammip qalipaataanik immikkoortitsineraalersinnagit ima oqarusuppugut: Ammip qalipaataa immikkoortitsinerluunniit tassani pineqanngillat. Inuiannik allanik uumissuinerunngilaq. Pineqartut-uku tassaasut ataqqeqatigiinneq paaseqatigiinnerlu, nunap inoqqaavisa, ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni nunami maani ineriartorsimasut, nunasiaateqarnermi nutaami danskinit ingiarneqaratik ineriartornermut peqataanissaannik qularnaarinikkut pilersinneqartussat.

Nunanik allanik suleqateqarsinnaanissarput avaqqussinnaanngilarput. Aatsaalli ineriartornermi atugassarititaasut assigiilerpata taamaaliussaagut, danskit ukiuni untritilikkaani siuareerlutik periarfissaqartitaanerattut ikkunaarpata, taava avammut ammarnissaq eqqartorneqarsinnaalissaaq. Danskit ingerlatseqatigiiffiutaannut pinnani, kisianni allanut ammasunngorneq ilumoortumik ineriartornermut iluaqutaassaaq, aamma inuit atugaannit isigalugu. Ataatsimut isigalugu tamanna oqimaaqatigiisitsinerussaaq.

Sapinngisarput tamaat nunanik allanik suleqateqassaagut, kisiannili peqataanissatsinnut nammineq pisariaqartitavut pilliutigissanngilavut. Taamaammat nunami namminermi piginnittussaassuseq isumatusaarnerullunilu piujuartitsinermik nassataqassaaq.
Inuit Nutaat