Massakkut namminersulivinngikkutta, Inuit nammineq nunatsinni naassaanngitsumik minnerussuteqalersinnaavugut.

Inuiaat kalaallit ukiut 70-sit sinnerlugit, 1953-mili sukkasuumik akulerutsitsiartuinnarsimapput.Piffissaarutilerpugut Inuit Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi nunarsuarmiooqataanissaminni inuit namminersortutut aamma kiffaanngissuseqarluta peqataanissatsinnut.

Assersuut: 1920-mi Nordslesvig-mi aamma Sydslesvigmi innuttaasut qinersipput Danmarkimut imaluunniit Tysklandimut atassanerlutik. Tamanna sorsunnersuup siulliup kingorna eqqisseqatigiinnissamik isumaqatigiissummut ilaassimavoq, aaliangiunneqarlunilu Versaillestraktaten, part 3, sektion 12, artikel 109.

Nordslesvig (maanna Sønderjyllandi ilaa annertooq) danskinngorpoq 75%-ii akuersaarneratigut, aamma Sydslesvig, ilaatigut Flensburg illoqarfia tysk-iuginnarluni 75%-ii akuersaarneratigut.

Flensburg og Sydslesvig danskit immikoortortaqarfigisimavai ukiut hunnorujut amerlasuut Danmarki Tysklandimut sorsunnermi ajorsarnissaata tungaanut 1864-mi. Ukiut 56-siinnaat ingerlanerani 1864-miit 1920-mut Sydslesvig-i sunnerneqarsimangaarami Tysklandimullu akulerutsitsineqarluni, innuttaasut qinersimavaat Tysklandimiiginnarnissartik. Aali Tysklandi taamani annertuumik kinguariarsimasoq sorsunnermi ajoqqusikkanut taarsiisussatut aammalu siunissaq talornartoq. Pissutigineqarnerarpoq kujataaniit tyskit nuussimasut aammalu atorfilittat tyskit 1864-ip kingorna sulisorineqarsimasut.

Kalaallit Inuit piffissaq sivisunermik qallunaanngorsagaasimapput 1953-miit aamma Flensburg-itut ilissanngillat. Taamaammat:

• Una kajumissaarutaavoq kalaallinut politikkerinut tamanut akisussaassusermik takutitseqqullugit.
• Una kajumissaarutaavoq kalaallinut politikkerinut tamanut nammineq partiiminnik annertunermik eqqarsaqqullugit.
• Inuiaat kalaallit, Inuit aamma najugaqavissut, periarfissaq kingulleq tikilerpaat, allaanerusumik massakkut eqqarsartoqanngippat.

Angumerinngikkutsigu kalaallit inuit nunap inoqqaavisut minnerussuteqartuassapput nunasiaataasut nunaani. Silarsuarmi imminortut amerlanersaat tamassumunnga attuumassuteqarpoq. Kalaallit Nunaanni imminornermut kisitsit annertoorujussuupput arnat angutillu akornani. Nunatut angutit imminortartut takussagaanni pingajuattut inissisimavugut, arnallu imminortartut takussagaani nunat aappaatut inissisimalluta 2019-mi, taanna aamma takuneqarsinnaavoq Canadami Inuit akornani, Alaskami nunap inuini, Brasiliami nunap inoqqaavini, Australiamilu ilaatigut aboriginals akornani ilaai eqqaassagaani.

Tamarmik nunap inoqqaavi nammineq nunaminni minnerussuteqartut. Assersuutissaqaqaaq Kalaallit Nunaat Danmarkillu ingerlanerlunneranut. Naligiinngilaq, taamaammat aamma nikanarsaataalluni, tarnitsinni aamma malugineqarsinnaasumik.
Aallaqqaataaniit aallartissaagut. Taamaammat namminersulivinneq sukkanerpaaq atorlugu anguneqassaaq, kisianni Danmarki qanimut suleqatigalugu, naligiittut Kalaallit Nunaat nammineq napatsittumik nalagaaffinngornissaa tamatta anguniarlugu. Naalagaaffeqatigiineq nutaaq, naalagaaffeqatigiiffik kattuttoq, suliassat ilaanik tigusisut (illersorteqarneq, aningaasaqarneq, kunngeqarneq il.il.)

Namminersulivinneq takorluugaannaanngilaq

Namminersulivinnissatsinnut periarfissaqarluarpugut aamma tamanut iluanaarutaasumik isumaqatigiissusiornissamut Danmarki peqatigalugu, aamma nunanut allanut politikkeqarneq isumaqatigiissuteqarfigalugu assingusunut EU-mi, Canadami, nunat avannarliit aamma USA, aamma Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera piujuartussaq sulissutigalugu, taamaalilluta ukiut 15-30 qaangiunnerani nammineerluta napasinnaalersinnaalluta.

Sooruna periarfissatsialaava? Pissutigalugu aporfiussoq kisimi misigissusaammata. Eqqarsartaaseq kisiat atussagaani immikkoortuni tamani iluaqutissat ajugaapput:

• Kalaallit Nunaat kiisami namminersortunngussaaq, FN-imut ilaasortaaneq, nunatut akuerisaaneq, aamma uagut inuiattut nammineq nunarput sullissinnannngussagatsigu.
• Nammineerluta aningaasaqarnerput napatsissinnaanngornissaaanut ulluliissaagut (taamaaliussaagut), kisianni aamma Danmarki nunanillu allanik suleqateqassaagut pimoorussisumik iluatsinnissaanut. Nukiit kattussuullugit.
• Danmarki Kalaallit Nunaallu peqatigiiffiliussapput Issittumilu immikkoortortanilu qinikkani sunniisinnaaneq ataatsimooruffigalugu, taamaalilluni Danmarki issittumi attaveqarnini pigiinnassavaa aamma piujuarnissaa nukittorsaqatigalugu.
• Danmarki aningaasaliissaaq, kisianni aamma aatsitassanit isertitanit ilaannit pisinnaalluni aamma ineriartoqataasinnaallutik, taamammat aningaasatigut ajunngittorsiassaqassaaq Danmarkimut Kalaallit Nunaanullu. Piffissap ingerlanerani naalagaaffimmut tapiissutit unissapput. EU-miit nunat allaniillu aamma tapiissuteqassaaq, Danmarkimut oqilisaataasinnaasut, nunarsuup kitaatungaani aalajaatsuunissaq pisariaqartinneqarnera aallaavigalugu.
• Suliffeqarfinniit aningaasaliinissamik aalajaanerusumik tunngaviliineq.
• Danmarki naalagaaffinngortitsinissamut peqataassaaq, danskit naleqartitaat aallaavigeqqissaarlugit aamma Danmarkimut oqaluttuarisaanikkut attaveqarnerput attatiinarlugu.
• Inuit piorsarsimassutsikkut uummaanassapput aamma nammineq nunaminni minnerussuteqassanatik, soorunami aamma soqutiginnittut ungasissumullu takorluuisut nunatsinnut tikilluaqqullugit, suminngaaneeraluarpataluunniit, siunissami innuttaasussatut.

Tamakku tamarmik isumaqassapput iliuusissanik periarfissanillu inuiaqatigiinut pitsanngornerinik aamma Danmarki Kalaallit Nunaallu naligiinnginnerata uninneranik. Inuiaqatigiit nukittorsarneqassapput pitsanngorsagassat uukkatarinerini:
Peqqinnissaqarfik, ilinniarneq, ineqarneq, utoqqaat innarluutillillu, meeqqanik paaqqutarinninneq, suliffeqarfinnik pilersitsineq, avammut tunisaqarnermut tunngasut siuarsarnerini, akisussaaffiit tigoorarnerini il.il.

Kisianni suliassat assigiinngitsut aallaqqaataaniit aaqqissuunerini anguniarneqarsinnaavoq inuttaasunut ajunnginnerpaaq, allaffissorneq sunniuteqarluartoq anguniarlugu, uagut innuttaasutut nunami maani naleqartitagut aallaavigalugit.

Uteqqillugu: Namminersulivissinnaavugut, aporfiuvoq kisimik misigissutsit. Misigissutsit ajunngitsumik suleqatigiissutigisinnaavagut Danmarkimut Kalaallit Nunaanullu iluanaarfiusumik.

Massakkut qineqqusaartoqarpoq. Kisianni partiit tamarmik suleqatigiissutigisariaqarpaat siullertut nunatta ineriartortinnissaa. Inuiaqatigiit kattutsigit ataatsimut ajugaanissatsinnut. Pisortatiguunngikkaluartumik qinersinnginnermi ataatsimut siunnersueqatigiikkitsi, eqqartorsinnaallugu namminersulivinnissamut qinersineq iluatsissappat qanoq iliortoqassanersoq qinersereernerup kingorna, taamaalilluta qinersinerup nalaani avissaartuutitsineq pinngitsoortinniarlugu. Ataatsimoorneq pingaaruteqarpoq.

Siunissami qinersititsinerup nalaani sumi inunngorsimaneq aamma nujugaqarneq tunngavineqarsinnaakutsoorpoq, soorlu isumagaqatigiissummi Versaillestratakten. Kikkulluunniit innuttaasinnaapput soorunami. Immikkut inuiaassusermik misissuinerit pisariaqanngillat.

Islandi namminersulivinneq 95%-ii akuersinerisigut anguaa. Uagut aamma angusinnaavarput.

Naatsumik oqaatigalugu qinigassap aappaa unaassaaq piorsarsimassutsikkut peerunneq Inunnut Kalaallit Nunaanniittuni, tamanna akuersaarsinnaanngilarput.

Partiilersuuneq pineqanngilaq. Uagutsinnut tunngassuteqarpoq. Tamatsinnut.